Vihriälän työryhmä Yrittäjien vaatimuksen kannalla: ”Yleistuki olisi ollut järkevin tapa heti kriisin alkuvaiheessa”

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän raportin yleislinjana on verotuksen kiristämisen välttäminen. Julkisen talouden tilanteen heikkeneminen johtanee kuitenkin siihen, että verotuksen tasoa ei voida alentaa tulevina vuosina.

Pienille ja keskisuurille yrityksille työryhmä ehdottaa yleistukea, jota myös Suomen Yrittäjät on pitänyt tärkeänä. Tuki kohdistuisi yrityksille, joiden liikevaihto on kärsinyt koronakriisissä eniten.

Ylen mukaan kriteerinä olisi liikevaihdon lasku vähintään 30 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tuki kohdistuisi yritysten kiinteisiin kustannuksiin. Sitä olisi tarkoitus maksaa täysimääräisenä maalis- ja huhtikuulta ja alennettuna touko- ja kesäkuulta. Tuki kohdistuisi yrityksille, joilla on alle 250 työntekijää. Yleistuen on arvioitu valmistuvan ensi viikolla.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö asettivat Vihriälän johtaman selvitystyöryhmän arvioimaan koronakriisin vaikutuksia ja toimia, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa. Ryhmään kuuluivat talousnobelisti Bengt Holmström, professori Roope Uusitalo ja taloustieteilijä Sixten Korkman.

”Hyvin harkittu kokonaisuus”

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on tyytyväinen Vihriälän työryhmän loppupäätelmiin.

– Kokonaisuudessaan raportti on hyvin harkittu kokonaisuus. Sen viesti ei lähde karkailemaan, vaan koskettaa oleellisia asioita kriisistä selviämiseen.

Kuismanen nostaa esille etenkin ehdotuksen yrityksille jaettavasta yleistuesta.

– Kuten Suomen Yrittäjät on todennut, nykyiset tuet eivät kosketa läheskään kaikkia yrityksiä eikä tukien myöntäminen ole ollut riittävän nopeaa. Mielestäni Vihriälän raportti todentaa sen, että yrittäjäjärjestön ajama yleistuki olisi ollut järkevin tapa auttaa yrittäjiä heti kriisin alkuvaiheessa. Se on yksinkertainen, läpinäkyvä ja tehokas keino.

Jatkossa tukien myöntämistä täytyy Kuismasen mukaan muuttaa, koska rahahanat eivät voi olla auki vuosia eteenpäin. Siihen Suomella ei ole varaa.

”Yrityksiä ei voida tekohengittää loputtomasti”

Yleistuen jälkeen on hänen mukaansa tärkeää kohdentaa tukea esimerkiksi alueellisesti tärkeisiin veturiyrityksiin.

– Valitettavasti tämä kriisi on sellainen, että kaikkia yrityksiä ei voida loputtomiin tekohengittää. Tämäkin problematiikka tuodaan hyvin esille Vihriälän työryhmän raportissa.

Raportissa esitetään selkeästi julkisen velan kasvu lähivuosina. Vuonna 2024 se on lähes 88 prosenttia bruttokansantuotteesta. Syynä on se, että Suomen julkisyhteisöt ovat tuolloin edelleen voimakkaasti alijäämäisiä.

– Kriisin seurauksena kestävyysvaje tulee entisestään pahenemaan, Kuismanen lisää.

Kestävyysvajeella viitataan tilanteeseen, jossa Suomen työikäinen väestö ei pysty verotuloillaan kattamaan kasvavaa ikääntyvien kansalaisten hoivan tarvetta ilman veroasteen merkittävää nostamista.

– Tämän seurauksena yhteiskuntapoliittinen keskustelu tulee olemaan vaikeaa seuraavina vuosina, Kuismanen ennustaa.

Vihriälän raportti ennustaa vain vajaan prosentin talouskasvua vuodelle 2021. Se on Kuismasen mukaan varovainen ennuste.

– On olemassa positiivinen riski korkeammasta kasvusta. Kasvuahan verrataan tähän vuoteen, joka on reippaasti negatiivinen.

”Sopeuttaminen pitää aloittaa aikaisemmin”

Kuismasen ainoa kritiikki Vihriälän työryhmän päätelmiä kohtaan liittyy talouden sopeuttamistoimenpiteisiin. Työryhmän mukaan sopeuttaminen tulee aloittaa viimeistään vuonna 2023.

– Mielestäni sopeuttaminen pitäisi aloittaa heti kriisin jälkeen eikä vasta vuonna 2023. Kriisin tulee vaatimaan isoa julkisen talouden sopeuttamista.

Keinot ovat rajalliset.

– Verotusta ei voida hirveästi keventää, mutta sitä ei missään nimessä saa kiristää. Sopeuttaminen tarkoittaa ehdottomasti julkisten menojen leikkaamista ja julkisen sektorin koon tarkistamista alaspäin.

Käytännössä työn tuottavuuden nostaminen tarkoittaisi julkisen sektorin työntekijöiden määrän vähentämistä.

Tarkoittaako tämä kuntien tilanteen heikkenemistä?

– Ei välttämättä. Se voi tarkoittaa kuntien yhdistymistä, kuntien määrän vähentämistä ja työnjakoa. On selvää, että vääntö kunnissa tulee olemaan ankaraa, Kuismanen jatkaa ja viittaa takavuosien kuntaliitoskeskusteluihin.

Koronakriisin seurauksena nykyiset rakenteet suomalaisessa yhteiskunnassa on Kuismasen mukaan murrettava.

– Jos elämme niin kuin me nyt elämme nykyisillä rakenteilla ja nykyisellä tuottavuudella, emme pysty pitämään nykyistä veroastetta kovin pitkään. Jos rakenteellisia muutoksia ei tehdä, on edessä väistämättä merkittävä veroasteen nousu.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi