Viidenkympin rajapyykin ylitys innostaa yrittäjäksi – ”Päätös olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin”
50−55-vuotiaina tehdään isoja muutoksia elämässä. Viidenkympin villitys voi innostaa myös yrittäjäksi. Näin kävi Martti Saarikoskelle ja Kari Paanaselle.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Yrittäjä Plus -lehdessä toukokuussa.
Viidenkympin rajapyykin jälkeen tehdään usein isoja muutoksia elämässä. Yrittäjyystutkija, kauppatieteiden tohtori Varpu Sankelon mukaan se voi tarkoittaa myös yrityksen perustamista.
– Psykologisesti viidenkymmenen siirtymä on merkittävä ajanjakso. Väitöstutkimukseni osoitti, että tämä vaihe työntää ihmistä tekemään suuria muutoksia elämäänsä, sillä työuraa on vielä pitkästi jäljellä ennen eläkeikää, Sankelo kertoo.
Sankelon mukaan 50+-ensiyrittäjät ovat usein haaveilleet yrittäjyydestä jo vuosien ajan. Viidenkympin rajapyykin ylittäminen tuokin kipinän, joka voi muuttaa haaveilun toiminnaksi.
– Vaikka sisäinen halu muutokseen on voimakas, niin 50+-ensiyrittäjä tarvitsee ulkopuolisen sysäyksen, joka herättelee hänen toimijuuttaan. Yrittäjäksi ryhtyminen ei lähde tuosta vaan käyntiin, sillä yli 50-vuotias on harkittujen siirtojen tekijä, lisää Sankelo.
Väitöskirjaansa varten Sankelo tarkasteli neljän yli 50-vuotiaana yrityksensä ensimmäistä kertaa perustaneen yrittäjän elämäntarinaa kahdessa eri vaiheessa, kuuden vuoden välein. Pitkittäistutkimusta 50+-ensiyrittäjyydestä ei ole aiemmin tehty, joten tältä osin tutkimus on ainutlaatuinen.
Pikkujouluideasta totta
Seinäjoen Nurmossa asuva Martti Saarikoski on yksi väitöskirjaan haastatelluista. Saarikoski perusti yrityksen 55-vuotiaana 12 vuotta sitten.
− Taisi olla pikkujouluissa heitetty ajatus, josta tulikin totta. Meitä oli neljä sairaanhoitajaa, jotka työskentelimme lastenpsykiatrian vuodeosastolla. Halusin muutosta työnkuvaan, ja lisäksi muutokset sairaalan hoitojaksoissa vaikuttivat päätökseen, Saarikoski kertoo yrityksen perustamisen taustoista.
Saarikoski sanoo, että lasten ja nuorten hoitojaksot psykiatrisessa sairaalassa olivat vuosien mittaan lyhentyneet radikaalisti, mikä aiheutti hoitajillekin turhautumista.
− Tuntui, että lapsia heiteltiin kodin ja sairaalan välillä, ja itsellekin tuli siitä syyllinen olo. Huomasin, että hoito ei tuota tuloksia, sen olisi pitänyt olla pitkäaikaisempaa. Tästä alkoi itää yrityksen perustamisajatus.
Saarikoski perusti lastensuojelun yksikön eli lastenkodin yhdessä yhtiökumppaneidensa eli kolmen sairaanhoitajan kanssa vuonna 2009. Toiminta käynnistyi 2010 Seinäjoella.
− Yhtiökumppaneiden aktiivisuus oli ratkaisevaa yrityksen perustamiselle. Kun päästiin vauhtiin, en voinut enää ”hypätä liikkuvasta junasta”, Saarikoski kuvaa.
Pohjana vahva osaaminen
Tutkija Varpu Sankelon mukaan 50+-ensiyrittäjillä on vahvuuksia, jotka auttavat heitä menestymään yrittäjyydessään. He haluavat tehdä työtä omien arvojen mukaisesti.
– 50+-ensiyrittäjä haluaa toteuttaa yrittäjyyttään aikaisemmissa työpaikoissa havaitsemiaan puutteita välttämällä. Haastattelemani yrittäjät kokivat yrittäjyyden mahdollisuutena vaikuttaa omaan elämään, Sankelo sanoo.
Martti Saarikoski kokee, että yrityksen perustamiselle oli pohjana vankka ammattitaito.
− Meillä oli vahva osaaminen ja usko siihen, että onnistumme hoidossa. Laatu oli meille tärkeä asia ja se, että saamme tuloksia. Tavoitteena tulee olla, että lapsi palaa kotiin.
Hyppy uuteen ei Saarikoskelle ollut ensimmäinen kerta, sillä hän oli jo 90-luvun lamassa vaihtanut alaa. 16 vuoden ura merkonomina ja kirjanpitäjänä vaihtui sairaanhoidon opintoihin ja työhön.
− Keski-iän kriisi painoi päälle silloin 36-vuotiaana. Kilpaurheilutaustan takia olen aina ollut kiinnostunut mittaamaan omia kykyjäni ja hyppäämään uuteen. Kiinnostavaa on, että perustaessani yrityksen pystyin yhdistämään talousosaamisen ja hoitotyön ammattitaidon.
Keino pidentää työuraa
Varpu Sankelon mukaan yrittäjyys on keino pidentää työuraa. Usein se myös tuo menestystä ja mahdollistaa antoisamman uran ennen eläkeikää.
− Haastatteluissa nousi esiin näyttämisen halu omasta osaamisesta sekä itselle että muille sekä tavoite saada palkka oman ahkeruuden perusteella, Sankelo sanoo.
Martti Saarikoski kertoo, että alun vaikeuksien jälkeen lastenkotiyritys alkoi menestyä ja toiminta laajentui nopeasti. Yrittäjät korostivat tasavertaisuutta kaikkien työntekijöiden kesken.
− Olimme työntekijä-yrittäjiä, jotka tekivät samaa työtä kuin kaikki muutkin työntekijät. Meillä oli hyvä henki.
Yrittäjyys toi myös viitasaarelaiselle Kari Paanaselle niin taloudellista menestystä kuin antoisan uran ennen eläkeikää.
− Yrittäjyys on parasta, mitä olen tehnyt elämässäni. Päätös olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin, Kari Paananen sanoo.
Yrittäjäksi ryhtyminen tuli ajankohtaiseksi, kun pitkäaikainen työ Rautaruukilla päättyi laajoihin irtisanomisiin ruplan romahtamisen takia vuonna 1999. Silloin hän lähti osakkaaksi logistiikka-alan yritykseen 20 prosentin osuudella. Kokonaan oman yrityksen perustaminen tuli eteen kymmenen vuotta myöhemmin.
− Olin aina haaveillut vapaudesta. Yli viisikymppisenä olisi varmasti ollut vaikea löytää kiinnostavaa työtä, joten yrittäjyys oli paras vaihtoehto.
Paanasen perustama Nordlog Oy valmistaa ja maahantuo varasto- ja logistiikka-alan tuotteita, kuten rullakkoja, muovilaatikkoja ja muovipusseja. Yritys toimii Lapualla.
− Olin työskennellyt aikaisemmin muun muassa 16 vuotta yhdysvaltalaisessa Procter & Gamble -yhtiössä. Alan tuotteet, tukkukaupat ja kontaktit olivat tuttuja, joten liiketoiminta lähti erittäin hyvin käyntiin.
Yrityksen käynnistämistä helpotti, että hänen ei tarvinnut ottaa lainaa, sillä päämiehet antoivat tuotteille riittävän pitkän maksuajan.
Yrityksen menestyksen salaisuutena hän pitää ennen kaikkea vastuullisuutta.
− Kaikki hoidetaan niin kuin on luvattu. Et voi koskaan luistaa mistään. Silloin se toimii, Paananen korostaa.
Auttaen eläkkeelle
Kari Paananen alkoi harkita yrityksensä myymistä saavuttaessaan eläkeiän vuonna 2018. Kauppa toteutui vuotta myöhemmin, kun yrityksen työntekijä ryhtyi yrittäjäksi.
− Autoin häntä alkuun ja jäin pikkuhiljaa pois. Liikevaihto lähentelee jo miljoonaa euroa. Se on aika hyvin yksinyrittäjältä.
Paananen kehottaakin harkitsemaan yrittäjyyttä, jos esimerkiksi joutuu irtisanotuksi.
− Ei kannata jäädä odottamaan sitä hyvää työpaikkaa, jota ei välttämättä löydy. Jos on osaamista, jonka varaan voi perustaa yrityksen, kannattaa se tehdä.
Martti Saarikoski alkoi vähentää työntekoa viisi vuotta sitten. Eläkeiän koittaessa 63-vuotiaana hän myi osuutensa yrityksestä, mutta työskenteli vielä osittain lastenkodissa.
− Olen pitänyt tärkeänä auttaa tarvittaessa. Viimeksi kaksi viikkoa sitten olin sijaisena, mutta työvuoroja on nykyisin vain muutama vuodessa. Nyt tärkein työni on auttaa 92-vuotiasta äitiäni arjessa. Muutoin panostan liikuntaan, sitä on tullut tehtyä älyttömästi, Saarikoski kertoo.
Tutkija Sankelon mukaan iän mukana tullutta elämänkokemusta tulisi arvostaa yhteiskunnassa enemmän.
− Yhteiskunnassa tulisi lopettaa lainsäädännöllä ikääntyneiden syrjintä ja antaa kaikille mahdollisuus pysyä työelämässä eläkeikään asti. Erityisesti yrittäjyydessä elämän kokonaisuutta ymmärtävä ja eettisyyttä korostava henkilö näyttää menestyvän, Sankelo sanoo.
Tiina Rantakoski
