Viljelijän ahdingon jatkuessa ei tätä maata pystytä ruokkimaan

Tampereen Keskustorilla nähtiin marraskuussa mielenilmaus, josta aika moni joutui poistumaan molemmat kädet varattuina. Syy tähän oli MTK-Pirkanmaan tempaus, jossa ruoantuottajat kaupittelivat tuotteitaan heille maksettuun tuottajahintaan. Vaivaisella eurolla matkaan lohkesi melkein täysi ämpärillinen perunoita sekä kennollinen kananmunia.

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikosken mukaan valtakunnallisella tapahtumalla haluttiin nostaa esiin maatalousyrittäjien heikkoa asemaa elintarvikemarkkinoilla. Koska nyt oltiin Suomessa eikä vaikkapa Ranskassa, heinäpaalit eivät roihunneet eikä katuja tukittu, vaan tärkeää asiaa haluttiin lähteä tuomaan esiin positiivisen kautta.

– Diili oli tosiaan ohitsepääsemätön. Yhdellä eurolla Keskustorilla lähti matkaan reilu puoli ämpärillistä perunoita sekä 10 kappaletta kananmunia. Määrä vastasi aika tarkalleen sitä, mitä ruoan varsinainen tuottaja niistä korvauksekseen saa.

– Meillä tähän sai myös ämpärin kaupan päälle, kommentoi Merikoski, joka kertoi tavaraa myytävän niin kauan kuin sitä riitti. Puolitoista tuntia myöhemmin kaikki oli mennyt.

Tuplayrittäjä

Lempäälässä sukutilaansa viljelevä Markku Mikkola oli yksi Keskustorilla päivystäneistä viljelijäyrittäjistä, joskin hänen yritystoimintansa kattaa sen lisäksi myös muuta toimintaa.

– Minulle liite-elinkeinona on ollut jo useampia vuosia toiminut kuljetusyritys, joten itselleni kuorma- ja taksiauto ovat olleet tärkeitä tulonmuodostajina jo useampia vuosia, Mikkola taustoittaa. Tämän lisäksi hän luonnehtii olleensa ”MTK-aktivisti” jo pidemmän aikaa, ja hän onkin Lempäälän paikallisen MTK:n istuva puheenjohtaja.

– Olen perintötilan yrittäjä, joten kai tämä on tullut jo äidinmaidossa. Ei tätä osaa lopettaa, hän sanoo.

Täällä torilla hän seisoo nyt myyntiämpäri kädessä, koska suomalainen maatalous on ajautunut syöksykierteeseen syksyn aikana, eivätkä markkinat ole kyenneet korjaamaan tilannetta.

– Kustannukset ovat nousseet tuntuvasti, eivätkä tuotteista saadut hinnat ole nousseet lähimainkaan samaa tahtia. Taloudellinen ahdinko on ollut meidän elinkeinossamme tosiasia jo pitkään, Mikkola tuumaa.

Keskustori viljelijä — IRONISTA KYLLÄ, kaikki tutkimukset puhuvat sen puolesta, että valtaosa kuluttajista suhtautuu hyvin myönteisesti alkutuottajien vaatimuksiin ja ymmärtää heidän tuomansa arvon tuotantoketjuun. Valitettavasti kaupan hyllyillä jalot ajatukset kuitenkin tuppaavat unohtumaan.

Joka päivä katoaa neljä tilaa

Tahti on hurja, sillä tällä hetkellä joka päivä Suomessa lopettaa noin neljä tilaa.

– Se on hyvin synkkä tie, ja jos se jatkuu, tulee jossakin vaiheessa esiin se, että emme pysty tätä maata ruokkimaan, hän painottaa.

Ongelma lopetusten kanssa on sekin, että nyt tyhjiksi jäävät viljelymaat eivät siihen käyttöön enää ole palaamassa.

– Meillä olisi joutilaampiakin maita hukattavaksi kuin nämä esi-isien aikanaan raivaamat tilat, ja selvä on, että uutta maata ei enää saa raivata, eikä siihen ole olosuhteitakaan, hän kertoo ja muistuttaa että kyseessä on myös huoltovarmuuskysymys.

Seuraavalla kerralla kun valitat bensan hinnasta – muista tämä

Kenelle tahansa autonomistajalle valitettavan tutuksi tullut polttonesteiden hinnannousu on yksi kustannustennostaja, muttei suinkaan ainoa syy maanviljelijöiden ahdinkoon. Niiden lisäksi viljelijöiden kiusana ovat olleet eritoten lannoitteiden hinnannousut. Niissä puhutaan aivan eri sfääreistä. Mikkolalla onkin antaa erinomainen omakohtainen esimerkki.

– Heinäkuussa teimme muutaman lähinaapurin isännän kanssa kaupan, jossa hankimme yhdessä useamman rekkakuorman verran typpilannoitetta. Tuolloin hinta oli 185 euroa tonnilta. Sittemmin hinta on noussut 320 euroon tonnilta, eikä nousu ole suinkaan päättynyt.

– En edes tarkkaan tiedä nykyhintaa, mutta tällä hetkellä puhutaan noin 600–700 euron tonnihinnasta, hän arvioi.

Hänen oma kokemuksensa on, että viljelijät ovat joutuneet maksumiehiksi.

– Juuri luin, miten kovan tulon norjalainen, tämän lannoitetoiminnan Kemiralta aikanaan ostanut yritys on tehnyt viime aikoina. Koronan ja raakaöljyn hinnan nousulla he ovat korotuksiin vedonneet, mutta eipä se omaa toimintaa ole näköjään pahasti haitannut, viljelijä ihmettelee.

MTK Keskustorilla — KAUPPA KÄVI. Aika moni ostaja totesi mielellään maksavansa vähän ylimääräistäkin. Etujärjestössä toivotaan, että sama ajattelumalli olisi mukana myös kaupassa.

Kotimaisuus kunniaan

Entä kenen sitten viljelijä toivoisi tulevan vastaan?

– Tämä on niin iso kuilu, että ei sitä mikään yksittäinen taso voi korjata. Ehkä tärkeintä kuitenkin on, että kotimaisen ruoan arvostus saataisiin nousemaan sille kuuluvalle tasolle, hän sanoo ja täsmentää vielä, että ehkä pikemminkin se jo olemassa oleva arvostus pitäisi saada siirrettyä myös käytökseen.

– Gallupeissa kaikki kyllä sanovat olevan erittäin tärkeää, että meillä on puhtaita ja kotimaisia elintarvikkeita, mutta valitettavasti se unohtuu siellä marketeissa. Siellä hinta on lähes ainoa tekijä ostopäätöstä tehtäessä, hän huokaa ja tosiaan toivoo, että mahdollisimman moni muistaisi tämän myös joulupöytähankintoja tehdessään.

Akuutti asia

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti soitteli vielä Visa Merikosken kanssa pari päivää tapahtuman jälkeen. Hän kertoi mielenilmauksen onnistuneen kohtuullisesti.

– Sanotaan nyt vaikka niin, että valtakunnan tasolla hyvinkin ja maakunnan osaltakin vähintään tyydyttävästi. Ihan mukavasti me saimme aikaan kansalaiskeskustelua ja jonkin verran mediaakin mukaan. Aihe pääsi esimerkiksi Ylen pääuutisiin, hän kertoo.

Sen Merikoski tietää kokemuksesta, että tämä on vasta alku. Asiasta ei muistuteta nyt ensimmäistä kertaa.

– Valitettavasti moni maatalousyritys on ollut kriisissä jo pitkään, Merikoski kertoo ja sanoo Mikkolan jo mainitseman tilojen lopetustahdin lisäksi toisen pahalta kalskahtavan esimerkin.

– Kotieläintilojen määrä on Suomessa puolittunut noin 10 vuoden välein, mutta nyt kato on huomattavasti nopeampaa.

Myös Merikoskella on selvä viesti siitä, miten kuluttaja voi itse vaikuttaa.
– Kannattaa aina varmistaa, että pääraaka-aine on kotimaista. Pakkauksen kuvien lisäksi kannattaa tosiaan tarkastaa myös ne alkuperämerkit. Teollisuus kun yrittää välillä aika tehokkaasti häivyttää sen alkuperän, Merikoski toteaa.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 14.12.2021