14.12.2020 klo 12:50
Uutinen

Vilkasta rakentamista kunnalla 2020 Myrskylässä

Tapasimme Myrskylän kunnan teknisten palveluiden johtajan Timo Krigsmanin koulun rakennustyömaalla ja kyselimme kunnan investointi- ja rakennushankkeista.

Miten kunnan rakennushankkeet alkavat ja miten niistä päätetään?

Rakennushankkeet pohjautuvat pitkän tähtäimen suunnitelmiin sekä erilaisiin mittauksiin, kuntalaiskyselyihin, aloitteisiin ja tutkimuksiin, joiden perusteella laaditaan vuosittain investointisuunnitelma seuraavalle talousarviovuodelle, sekä kahdelle seuraavalle suunnitelmavuodelle. Investointisuunnitelma käsitellään valmistelutyön ja sen nojalla tekemäni esityksen pohjalta ensin teknisessä lautakunnassa, jonka jälkeen se käsitellään ja hyväksytään sekä kunnanhallituksessa että valtuustossa, kertoo Krigsman. Kun investointisuunnitelma on hyväksytty, niin sitä lähdetään toteuttamaan teknisen lautakunnan hyväksymän työohjelman mukaan. Hyväksytyt hankkeet kilpailutetaan hankintalainsäädännön mukaisesti ja vasta sitten toteutetaan. Voidaan siis sanoa, että uudet rakennushankkeet käyvät läpi melkoisen käsittelyprosessin ennen kuin työt edes alkavat, jatkaa Krigsman. Lisäksi vuoden aikana tulee ajoittain myös tarpeita erillisille investointihankkeille, jotka toteutetaan vastaavalla hyväksymis- ja hankintamenettelyllä.

Rantatien työmaa.

Kulunut vuosi on ollut kustannuksiltaan suuri kunnan rakentamisessa.

Kahden hiljaisemman vuoden jälkeen vuosi 2020 tekee selkeän piikin, kun katsoo kustannuskäyrää. Siihen on suurimpana syynä tietysti uuden koulun rakentamishanke. Olemme pystyneet käynnistämään investointihankkeita varsin hyvin nyt, kun myös teknisten palveluiden resurssit on saatu kaikilta osin kuntoon. Tässä yhteydessä Krigsman mainitsee teknisen työnjohtajan, joka huolehtii nykyään teknisten palveluiden päivittäisestä työnjohtamisesta. ”Tämä oli aiemmin pullonkaulana investointihankkeiden eteenpäin viemisessä, kun päivittäisten asioiden hoitaminen vei paljon omaa aikaani. Viime kesäkaudella ainoastaan kausityöntekijöiden puute näkyi ulkoalueiden kunnossapidossa.”

Miten Korona on vaikuttanut urakoihin?

Korona on vaikuttanut vain hyvin vähän toimintaamme. Yhden altistuneen kattourakoitsijan työryhmän omaehtoinen karanteeni aiheutti koulun kattotöissä pientä viivästymistä, mutta toistaiseksi muuta häiriötä siitä ei ole ollut.

Liikennejärjestelyt ja tiedottaminen.

Pyrimme aina tiedottamaan työmaista ja mahdollisista poikkeavista liikennejärjestelyistä hyvissä ajoin. Työmaista aiheutuu aina pientä hankaluutta liikkujille ja tässä toivomme kaikilta kärsivällisyyttä.

Ensi vuosi tulee olemaan myös vilkasta rakentamista meillä. Uusia urakoita käynnistetään heti vuoden alussa ja niitä viedään eteenpäin suunnitelmien mukaisesti.

Loppukevennys – kuinka aiot viettää joulusi?

Pidän kolmen viikon loman ja vietän sen perheen parissa, päättää Myrskylän teknisten palveluiden johtaja Timo Krigsman hymyillen.

Lopuksi luettelomaisesti kunnan teettämät infrarakentamisen investointihankkeet vuonna 2020:

-Koulun väliaikaiset ajo- ja pysäköintiratkaisut.

-Kauppakujan jatke, kevyen liikenteen väylän perusparantaminen.

-Koskenkyläntien yritysalueen asemakaava-alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen. Urakka sisältää n. 300 metriä kaavateiden ja vesihuoltolinjan sekä n. 500 metriä viemärilinjastoa.

-Rantatie, kadun ja kunnallistekniikan perusparantaminen. Urakka koskee Rantatien perusparantamista n. 320 metrin matkalla sekä Rantatien, Onkitien ja Kapakantien vesihuoltoverkoston uudistamista n. 510 metrin matkalla.

-Kumismäentie-Virastotie viettoviemäri. Urakka sisälsi n. 120 metriä viemärilinjaston rakentamista.

-Pienet liikenneturvallisuuskohteet – ELY:n rakennuttama Mt 174 saarekkeellisen suojatien rakentaminen Kirkkojärven asuinalueen Tolkkilantien liittymänkohdalla, jonka yhteydessä rakennutettiin kevyenliikenteen väylää n. 50 m.

-Valaistusverkon työt Myrskylän keskusta-alueella. Mestarintien loppuosa, Palostentie ja Rantatie/Rantapolku. Saneeraustyön yhteydessä asennetaan uusia puupylväitä 4 kpl, valaisinvaihtoja 47 kpl, pylväskeskus saneerataan jakokaappimalliseksi ja työn yhteydessä suoritetaan myös johtokäytävällä olevien puiden oksistojen raivausta.

Teksti ja kuvat Aku Eronen.

googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_1’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_3’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-mob_2’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-mob_3’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_2’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_4’); });