Vuoden 2018 esteetön teko -kilpailun voittajaksi Kaikukortti

Kaikukortin tavoitteena on parantaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Kunniamaininnan sai Westendinpuiston koulu.

Espoon vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä on valinnut Vuoden 2018 esteetön teko -kilpailun voittajaksi Kaikukortin. Kaikukortti on alennuskortti, joka on suunnattu taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleville henkilöille ja heidän lapsilleen. Tiukka taloustilanne voi johtua esimerkiksi sairaudesta tai työttömyydestä. Kaikukortin tavoitteena on parantaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä.

Kaikukortin taustalla on valtakunnallinen Kulttuuria kaikille -palvelu, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön tuella kehittänyt Kaikukortin toimintamallin. Espoo toimi Kaikukortin pilottikaupunkina vuonna 2015. Vuoden 2016 alusta Kaikukortti on ollut Espoon kaupungin pysyvä palvelu.
Vuonna 2018 Espoon Kaikukortti-toiminnassa on mukana 30 espoolaista kulttuuritoimijaa, joiden palveluista suurin osa on saatavilla Kaikukortilla. Kaikukorttia myöntää asiakkailleen 28 espoolaista sote-alan toimijaa.

Vuoden esteetön teko kunniamaininnan sai Westendinpuiston koulu.

Vuoden esteetön teko -kilpailussa etsittiin nyt viidettä kertaa espoolaista palvelua, yritystä, yhteisöä, toteutettua ideaa, henkilöä, rakennusratkaisua tai toimintaa, joka on tuonut palvelut kaikkien saataville, ja tehnyt liikkumisesta tai asioinnista helppoa meille kaikille. Kilpailuehdotuksia tuli yhteensä 11.

Espoon Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Repo palkintojenjakotilaisuudessa:

” On ilo olla paikalla Espoon Yrittäjien puheenjohtajana.

Jäin miettimään esteettömyyttä ja mitä se tarkoittaa meidän 2500 jäsenyritykselle. Uusien innovaatioiden kautta liiketoiminnan lisääntymistä, yhteiskuntavastuullista, mutta tänä päivänä myös työvoimasaatavuuden ongelman ratkaisuun avainta.

Jokainen meistä on joskus elämänsä aikana osatyökykyinen. Kymmenet tuhannet osatyökykyiset etsivät töitä, samaan aikaan kun yrityksissä on pula tekijöistä. Yrittäjien asenne osatyökykyisiä kohtaan on muuttunut. Yrityksissä on jo rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Silti yrittäjäjärjestöllä on vielä paljon tehtävää esteettömyyden eteen. Työkykyä pitäisi aina arvioida tehtäväkohtaisesti. Osatyökykyisen euro pitää olla euro.

Palveluiden räätälöiminen henkilökohtaisiksi, niin osatyökykyisen, kuin yrityksen sisällä on ensiarvoisen tärkeää.

Tuet ovat hyvällä tasolla, mutta yrityksillä ei välttämättä ole tietoa tukimuodoista tai sitä ei ole osattu hakea. Byrokratia hankaloittaa työllistymistä. Te-toimistojen päätöksen saaminen voi kestää jopa 4 kuukautta. Niin kutsutut välityömarkkinat, joita ovat mm. kuntouttava työtoiminta, työkokeilut, palkkatuettu työ ja työvoimakoulutus. Näiltä harvoin työllistytään avoimille markkinoille.

Tätä järjestelmää pitäisi tarkastella uudelleen.

Hankintalaki mahdollistaa, että kunnat voi asettaa hankinnan ehdoksi sosiaalisia kriteereitä. Tätä mahdollisuutta ei kunnissa käytetä riittävän tehokkaasti.

Työtä Esteettömän Espoon eteen täytyy tehdä joka päivä.

Tänään palkittava vuoden esteetön teko on hienoin esimerkki uudesta tavasta miettiä mitä esteetön tarkoittaa.

Myös kunniamaininnan saava taho ansaitsee ehdottomasti palkintonsa.”

Kuvassa vas. Espoon vammaisneuvoston puheenjohtaja Pirkko Kuusela ja vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty, erityisasiantuntija Helena Sarjakoski kulttuurin tulosyksiköstä ja aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Tapio Nieminen, Espoon Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Päivi Repo sekä Westendinpuiston koulun rehtori Marja Perkkiö ja apulaisrehtori Martti Turpeinen.