Vuorovaikutustaidot (työ)elämän peruskivenä
Vuorovaikutustaidot ovat tänä päivänä tärkeämpiä kuin koskaan. Vuorovaikutteinen kanssakäyminen on yleisen holtittoman kännykkäkulttuurin lisäksi kaventunut myös korona-pandemian aiheuttaman ”Teams-maailman” vuoksi. Small talk vähenee entisestään, kohdattavat ihmiset ovat kaksiulotteisia, ja itsensä saa näkymättömäksi yhdellä klikkauksella. Olemme aiheestakin huolissamme nuorista, jotka ovat eläneet koronavuodet juuri sitä tärkeintä kehitysvaihetta, jolloin vuorovaikutusta tulisi harjoitella ja saada siitä positiivisia kokemuksia. Kun lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ja muu kanssakäyminen on koulun ohella supistettu minimiin, kärsii perheessä muukin kuin aikuisten työn imu.
”Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä tai tekoja toisten kanssa ja toimia yhdessä.” Näin toteaa MIELI Suomen Mielenterveys ry artikkelissaan Vuorovaikutustaitoja voi oppia.
Vuorovaikutukseen liitetään vahvasti mm. empatia, ryhmätyöskentely, jämäkkyys, kohtaamisen taidot, kuulluksi tuleminen ja toisen kuunteleminen. Koulujen opetussuunnitelmiin on nykyään sisällytetty vuorovaikutukseen läheisesti liittyvät tunnetaidot. Kouluissa siis opetetaan tunnistamaan miltä itsestä ja toisesta tuntuu, ja mikä näitä tunteita aiheuttaa. Myös tunteiden näyttämistä harjoitellaan, ja sehän ei ole hukkaan heitettyä oppia meille perinteisesti jäyhille suomalaisille!
Nuori muodostaa minäkuvaansa ja harjoittelee olemaan osa tiimiä ja yhteiskuntaa. Vuorovaikutustaidot kehittyvät kanssakäymisessä kun rohkaistaan ja kannustetaan toista, ollaan läsnä tarkkaavaisesti, annetaan palautetta tai kuunnellaan myötätuntoisesti. Kyse on arkisesta kanssakäymisestä, pienistä eleistä ja teoista.
Tutkimusten mukaan vuorovaikutustaidot kehittyvät myös yrittäjyyskasvatuksen menetelmien avulla. Vuosi yrittäjänä -kurssille osallistuneiden kyselyssä käy ilmi, että vastaajista 68% mielestä kurssi kehitti heidän ryhmätyötaitojaan. Kyselyssä ei tarkemmin eritelty ryhmätyötaitoja, mutta on vaikea kuvitella että yritystoimintaa voisi harjoitella vuoden esimerkiksi ilman empatiaa, kommunikointitaitoja tai tietoista läsnäoloa.
Asiakkaita täytyy kohdata myötätuntoisesti ja heidän tarpeensa ja asiansa tulee kuultua vain, jos osaa kuunnella. Siitä on etua, jos tyytymättömän asiakkaan tunnistaa ja osaa kartoittaa sille syyn. Yrittäjän on neuvottelutilanteissa tiedostettava rajansa: olivat ne sitten taloudellisia tai henkisiä, niistä on pidettävä jämptisti kiinni. Kun kovan työn jälkeen onnistutaan yhdessä, kaverin tsemppaaminen ja hyvä palaute tulee kuin itsestään.
Samat vuorovaikutuksen säännöt pätevät myös työelämässä. Toimivassa yhteistyöporukassa kannustetaan, ollaan läsnä, kuunnellaan ja tullaan kuulluiksi. Hyvässä tiimissä jokaisen vahvuuksia hyödynnetään, ja erilaiset luonteenpiirteet löytävät paikkansa. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan joka työssä jollain tavalla. Ollaan vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa tai oman tiimin ja organisaation ulkopuolisten kollegojen kanssa, työskennellään yhdessä sidosryhmien tai samaa asiaa edistävien kesken.
Yksilö työskentelee monissa erilaisissa tiimeissä ja porukoissa työelämänsä aikana. Jokainen vuorovaikutustilanne syntyy aina itsensä ja toisen tai useamman henkilön välille. Mitä paremmin vuorovaikutustaitoja lapsena on jo omaksuttu, sitä luontevampaa työskentely erilaisissa tiimeissä on.
Ja mikä tärkeintä – sitä enemmän siitä osaa nauttia.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 1.2.2022
