Yhdessä parempia hankintoja – hyötyjinä yritykset, julkinen talous ja me kaikki

Käynnissä oleva hankintalain uudistus on valtakunnan medioissa ollut kiivaan keskustelun kohteena. Aihe on tärkeä. Miksi hankintalakia sitten uudistetaan? Yksinkertaisesti siksi, että julkisissa hankinnoissa käytetään Suomessa vuosittain miljardeja euroja veronmaksajien rahoja. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan hankinnoissa on hälyttävän vähän kilpailua. Osa hankinnoista tehdään tavalla, jossa todellinen kilpailu jää toteutumatta.

Kuvitellaanpa, että kunta tai hyvinvointialue tarvitsee uuden siivouspalvelun kouluun tai muuhun toimintayksikköönsä. Markkinoilla olisi useita paikallisia yrityksiä, jotka voisivat tarjota työtä laadukkaasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Silti palvelu ostetaan suoraan kunnan omistamalta in-house yhtiöltä, ilman kilpailutusta, vaikka kunnan osuus yhtiöstä olisi alle prosentti. Tämä ei ole reilua – ei veronmaksajalle, ei yrittäjälle, eikä lopulta palvelun laadullekaan. Lakiuudistus tuo peliin läpinäkyvyyttä, tervettä kilpailua ja parempaa vastinetta rahoille. Siksi se koskettaa meitä kaikkia.

Hankintalain uudistus ei ole vain tekninen säädösmuutos, vaan merkittävä mahdollisuus. Kun julkinen sektori, yritykset ja kolmas sektori tekevät yhteistyötä, odotettavissa on parempia, vaikuttavampia ja taloudellisesti kestävämpiä julkisia hankintoja. Kyse on veronmaksajien rahoista ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä.

Uudistuksen kipupiste ja kehittämistoimet kohdistuvat hankintaosaamiseen ja siihen, miten hankintojen avaaminen markkinoille, markkinavuoropuhelu, tarjouskilpailut ja hankintapäätökset toteutetaan – avoimesti, läpinäkyvästi ja fiksusti. Kun osaamista kehitetään ja dialogia lisätään, ei kyse ole vastakkainasettelusta vaan yhteisestä tekemisestä.

Julkiset hankinnat synnyttävät parhaimmillaan uusia yrityksiä, vauhdittavat kasvua ja luovat työpaikkoja. Hankinnat voivat olla myös innovatiivisia. Huoli muutoksesta lienee suurin pienissä kunnissa, sillä lakiuudistuksessa ehdotetaan vähintään 10 % omistusosuutta in-house-yhtiössä, jotta hankinnat voi tehdä ilman kilpailutusta. Vertaisesimerkkejä tarvitaan ja niitä on jo tarjolla. Tiedämme, että muun muassa Huittinen on onnistunut hankintaosaamisen kehittämisessä hyvin ja että samanlaisten kuntien kannattaa lyöttäytyä yhteen hankintarenkaana. Hankinta-Suomi foorumin sivuston työkalut ja oppaat auttavat eteenpäin.

Muutos ei vaadi ylitsepääsemättömiä investointeja – se vaatii tahtoa, tekemistä ja oppimista, uudenlaista ajattelua. Parhaimmillaan tuloksia syntyy nopeasti, ja säästöpotentiaali on merkittävä. Samalla vahvistetaan yritysten toimintaedellytyksiä, uudistetaan markkinoita ja synnytetään uskoa yrittämiseen – myös elinvoimaisten omistajanvaihdosten kautta. Hallittu, yksituumainen muutos maksaa itsensä takaisin.
Kun maailma ympärillämme on epävarma ja ennakoimaton, tarvitsemme entistä vahvempaa yhteistyötä kotitantereella. Julkisten hankintojen kehittäminen yhdessä on yksi parhaista mahdollisuuksista siihen.

Sirpa Kantola-Pakkanen
Aluejohtaja
Kymen Yrittäjät