Likellä-kerho
18.12.2021 klo 21:32
Uutinen

Yksinäisyys on monen ikäihmisen vaiva numero yksi

Jos sinua kiinnostaa tehdä jotain yhteiskunnallisesti merkityksellistä, siihen on nyt erinomainen mahdollisuus. Ja tämä juttu kannattaa ehdottomasti lukea loppuun. Pirkanmaan Yrittäjät on nimittäin mukana yhteistyökumppanina toiminnassa, jolla on tarkoitus tarttua yhteen Suomen isoimmista ajankohtaishaasteista eli ikäihmisten yksinäisyyteen. Pirkanmaan Yrittäjät haluaakin haastaa mahdollisimman monen jäsenensä mukaan tärkeään työhön. Auttaa voi monella tavalla.

Aloitetaan huonoilla uutisilla, sillä luvut ovat pysäyttäviä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n mukaan peräti 42 prosenttia ikäihmisistä kertoo ei-toivotun yksinäisyyden lisääntyneen. Tämänkaltaisella yksinäisyydellä ei siis tarkoiteta esimerkiksi pelkästään yksin asumista, vaan ei-toivotuksi yksityisyydeksi luokiteltiin yksinäisyys, jonka vastaaja koki heikentävän elämisen laatua tai hyvinvointia.

Koskee valtavan isoa joukkoa

Koronan jälkeen tehdyssä tutkimuksessa saadut luvut ovat hyvin merkitykselliset, sillä ikäihmisten yksinäisyyden tiedettiin olevan huonolla tolalla jo ennen koronaa. Ja tutkimus taas mittasi kokemuksia nimenomaan pandemian alkamisen jälkeen. Kyseessä ei myöskään ole mikään mutu-näkemys, vaan tutkimukseen vastasi jopa 17 000 ihmistä.

Ei-toivotulla yksinäisyydellä on hyvin ikäviä seurauksia. Varsinkin pidempään jatkuvana se lisää esimerkiksi terveyshaasteita sekä päihteiden käyttöä. Ja nämä molemmat puolestaan kohottavat merkittävästi riskiä yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Tampere Mission järjestöjohtaja Matti Helinin mukaan pelkästään Tampereella tämä tarkoittaa noin 10 000 ikäihmistä. Hän myöntää, että monet nostavat kätensä pystyyn yksinäisyyden poistamisesta puhuttaessa.

– Sosiaalisten suhteiden vähäisyys on hyvin monikerroksinen haaste, hän toteaa.

Satu Eskelinen
Mikko Rosenlund ja Jyrki Liljeroos
MONI TUNNETTU tamperelainen elinkeinoelämän vaikuttaja on jo lähtenyt mukaan. Kauppaneuvokset Mikko Rosenlund ja Jyrki Liljeroos ovat kumpainenkin Likellä-toiminnan vapaaehtoisia. He antavat aikaansa ja käyttävät verkostojaan,
jotta Pirkanmaalla olisi vähemmän yksinäisiä vanhuksia. Tampereen Vuokratalosäätiön Satu Eskelinen on auttanut löytämään kerhoille kokoontumistiloja

Tähän ryhmään epidemia osui kovimmin

Helinin mukaan on helppoa merkitä yhtäsuuruusmerkki korona-ajan ja ikäihmisten syrjäytymiskehityksen nousun väliin. Korona on nimittäin eristänyt tehokkaimmin kotioloihin juuri ikäihmisiä.

– Etenkin ihan ensimmäisen korona-aallon aikana kaikkein iäkkäimmät ihmiset käytännössä suljettiin koteihinsa. Se tietysti tehtiin hyvässä tarkoituksessa ja suojelun vuoksi, mutta valitettavasti toimenpide myös katkaisi hyvin nopeasti sosiaalisia suhteita, Helin kertoo.

Tilannetta hankaloitti sekin, että lähimainkaan kaikki ikäihmiset eivät olleet valmiiksi sinut erinäisten it-ratkaisujen kanssa.

– Ja juuri niillähän moni työikäinen, työpaikat ja koulut lähtivät ongelmia ratkaisemaan, hän kertoo.

Hidas palautuminen

Pidempään työtä ikäihmisten parissa tehneessä Tampere Missiossa tunnistetaan myös se tosiasia, että juuri tälle riskiryhmään luetulle joukolle myös rajoitustoimenpiteitä on ollut voimassa pisimpään.

– Mekin olemme joutuneet olemaan todella varovaisia sen suhteen, miten erinäisiä ryhmätoimintoja on voitu käynnistää uudelleen. Niinpä nämä monelle tärkeäksi tulleet sosiaaliset verkostot hupenivat nopeasti, ja valitettavasti niitä on rokotuksista huolimatta voitu palauttaa todella hitaasti, Helin harmittelee.

Tämän vuoden syksy on ollut jälleen parempaa aikaa, mutta nyt rajoitukset näyttävät olevan taas kiristymään päin.

– Ainakin niiden tilaisuuksien suhteen, joissa on runsaasti väkeä koolla. Pienryhmät ovat pystyneet toimimaan melko hyvin.

Sitten hyviin uutisiin

Mutta otetaanpa sitten se valoinen puoli. Matti Helinin mukaan hyvä uutinen on se, että yksinäisyyden torjuntaan on olemassa hyvin tehokas ennaltaehkäisykeino. Ja juuri siihen Tampere Mission tuore Likellä-kampanja keskittyy. Sen ytimessä on Likellä-kerhotoiminta, johon konsepti on puolestaan hioutunut kahdessa erillisessä kehittämishankkeessa viimeisen seitsemän vuoden aikana.

– Niiden tuloksena olemme löytäneet ryhmätoiminnan muodon, jolla olemme asiakaspalautteiden perusteella onnistuneet pureutumaan tähän haasteeseen ja saaneet aikaan hyvinkin positiivisia tuloksia, hän kertoo.

Pasi Mäkinen
TÄMÄN LEHDEN päätoimittaja Pasi Mäkinen heittää haasteen paitsi yrittäjille myös muille lukijoille ryhtyä konkreettisiin toimiin ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseksi.

Varsinainen määritelmä

Kerhot on suunnattu yli 60-vuotiaille ja ikäihmisten kanssa viihtyville. Vaikka Tampere Missio onkin ollut mukana synnyttämässä ryhmiä ja tukenut niiden toimintaa, syntyneet kerhot eivät ole varsinaisesti Tampere Mission -ryhmiä vaan omia itsenäisiä yhteisöjään. Järjestöjohtaja Helin mukaan tämän mahdollistaminen on vaatinut myös Missiolta ajatuksen kääntämistä toiseen asentoon.

– Likellä-ryhmistä puhuttaessa puhummekin vertaisuudesta, sillä näitä ryhmiä ei ohjaa työntekijä vaan käytännössä ryhmän ohjaus tapahtuu vapaaehtoisvoimin, jotka käytännössä ovat olleet ikäimisiä. Meidän tehtävämme onkin tukea näitä vapaaehtoisia ja synnyttää uusia kerhoja.

Kahdella tapaa likellä

Keskeistä Likellä-toiminnassa on ollut se, että kerhot sijaitsevat fyysisestikin liki niiden jäseniä eli ikäihmisten asuinpaikkoja.

– Siis niin, että sinne pääsyyn ei tarvita esimerkiksi julkisia liikennemuotoja, vaan että ne sijaitsevat lähellä, mielellään omassa tai naapuruston kerhohuoneessa, hän kertoo. Tästä syystä niitä on kutsuttu myös korttelikerhoiksi. Viralliseen nimeen otettu Likellä-termi viittaa paitsi fyysiseen myös henkiseen läheisyyteen.

– Kerhotoimintaan osallistuneet kertovat tulleensa tutuiksi ja solmineensa uusia ystävyyksiä lähellä asuvien kanssa. He ovat saaneet tukea ja apua samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta ja mahdollisuuden oppia uutta. Ylipäätään sen merkitys korostuu, että osallistujille on tarjottu mahdollisuus saada kuulua ryhmään, jakaa arkeaan muiden kanssa sekä tulla hyväksytyksi, järjestöjohtaja määrittelee.

Tekemistä unohtamatta

Myös yhdessä harrastaminen ja kaikenlainen tekeminen on koettu arvokkaaksi. Tyypillisiä puuhia kerhoissa ovat olleet esimerkiksi käsityöt tai muu askartelu, leipominen ja ruoanlaitto, lautapelien pelaaminen tai vaikkapa yhteislaulanta ja yhteiset kävelyreissut – joko sauvoilla tai ilman.

 – Muutamalla vähän nuorempien seniorien ryhmällä on kiekkovuoro Kaukajärven jäähallilla, järjestöjohtaja kertoo ja korostaa, että kerhojen toimintaa ohjaavia piirteitä ovat ylipäätään kiinnostus, osaaminen sekä voimavarat.

– Kerholaiset keskenään saavat miettiä, mitä tehdään, ja me sitten tuemme parhaamme mukaan vapaaehtoisia ohjaajia, hän kertoo.

Tällä hetkellä työn alla on kymmenen kerhoa

Ihka ensimmäinen korttelikerho näki päivänvalon neljä vuotta sitten, ja sittemmin niitä on syntynyt useampi.

– Kerhoja toimii esimerkiksi Kaukajärvellä, Annalassa ja Multisillassa. Ja nyt syksyllä Hervantaan ja keskustaan on tullut muutama uusi, Helin listaa ja ynnäilee, että parhaillaan työn alla on noin kymmenen uuden kerhon perustaminen.

– Nykyään toimivista kerhoista kaikki ovat fyysisesti Tampereella, mutta olisimme kiinnostuneita laajentamaan toiminnan koko Pirkanmaalle. Meillä on luotu menetelmä siihen, että Mission puolesta työntekijä tukee alkuvaiheita ja auttaa ja kannustaa vapaaehtoisia ottamaan ohjaajan roolia.

Alkuun tarvitaan tilat

Yksi merkittävimmistä reunaehdoista uuden kerhon syntymiseen on luonnollisesti se, että toiminalle löydetään sopivat ja maksuttomat tilat. Toistaiseksi sellaisia ovat tarjonneet esimerkiksi Tampereen Vuokratilasäätiö ja seurakunnat. Mitenkään kokoaikaiseen käyttöön tilaa ei olla varaamassa, vaan sen käyttöaika on varsin rajallinen. Kerhot toki päättävät toiminnastaan itsenäisesti, mutta monesti niillä on vakiintunut tapaamisaika, esimerkiksi kaksi tuntia kerran viikossa.

– Yksi tapa auttaa on siis ehdottomasti tilojen tarjoaminen. Jos esimerkiksi jollakin yrityksellä on käytössä tilaa, jota olisi mahdollista saada käyttöön muutamaksi tunniksi viikossa, se olisi iso apu.

Kaksi vastuuhenkilöä

Tilojen lisäksi ryhmän toiminnan kannalta oleellista on saada mukaan kaksi vapaaehtoista, jotka sitten ottaisivat vastuuta ryhmätoiminnan kehittämisestä yhdessä tulijoiden kanssa. Kaksi siitä yksinkertaisesta syystä, että työtaakkaa saadaan kevennettyä.

– He voivat hyvin olla eläkkeellä olevia itsekin, mutta toki mukaan voi lähteä kuka vaan kiinnostunut. Jonkin verran meillä on ollut esimerkiksi hoiva-alan opiskelijoita, Helin kertoo.

Kunhan nämä reunaehdot on täytetty, voidaan sitten aloittaa kerholaisten löytäminen. Perinteisten metodien kuten kauppojen ilmoitustaulujen ja postilaatikkoon vietyjen esitteiden lisäksi kokemus on osoittanut kasvokkain tapahtuvan viestinnän ylivoimaisen toimivaksi metodiksi.

– Parhaisiin tuloksiin on päästy, kun ryhmänvetäjät ovat lähteneet soittelemaan ovikelloja.

Monta tapaa lähteä mukaan

Koska Matti Helin on nimenomaan yrittäjälehden haastattelussa, haluaa hän kohdentaa viestinsä eritoten yrittäjille, mutta ei hän toki pahakseen pane, vaikka mukaan tärkeään työhön lähtisi kuka tahansa tämän aviisin avaaja.

Toimintaa tukemaan voi lähteä hyvin monella eri tavoin. Tarkemmin niistä kerrotaan järjestön kotisivuilla, heti etusivulta alkaen. Mahdollisten tilakysymysten lisäksi tukemisen mahdollisuuksia on toiminnan rahallinen tukeminen, mutta ainoa keino se ei ole. Eikä lahjoituksenkaan tarvitse olla euroja, vaan yhtälailla tarvetta on myös erinäisistä kerhotyöhön soveltuvista tarvikkeista harrastustoiminnan tukemiseen.

Helin korostaa, että osallistua voi myös lähtemällä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Esimerkiksi senioriyrittäjät voisivat kenties olla halukkaita ottamaan koppia oman lähiympäristönsä kerhotoiminnan vetämisestä. Ja mukaan voi lähteä tosiaan vaikka kertaluontoisesti. Järjestöjohtaja keksii heti esimerkinkin.

– Jos yrittäjä on kulttuurintuottaja tai kokee haluavansa tulla vaikka vetämään yhteislaulua, niin tämäkin auttaisi. Kaikki mikä edistää joko kerhojen perustamista tai niiden toimintaa, on meille isoksi avuksi, ja jokainen toki tahollaan päättää, miten voi halutessaan lähteä mukaan, hän korostaa.

Kaikista näistä lisätietoa löytyy järjestön kotisivuilta, jossa voi myös ilmoittautua mukaan.

– Sivultamme osoitteesta tampereenmissio.fi löytyy ilmoittautumislomakkeita, ja meiltä ottaa sitten työntekijä yhteyttä, Helin lupaa.

Kuvat: Sannamari Ratilainen / Tampere Missio

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 14.12.2021

Ville Kulmala
Ville Kulmala