Yrittäjä Aino Jolkkonen murtaa mielenterveyteen liittyviä myyttejä omalla esimerkillään

Yläasteella Aino Jolkkosella todettiin lukihäiriö. Aikuisiällä hänelle vahvistettiin lisäksi ADHD ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Diagnoosien saaminen helpotti. Hän oli aina kokenut tuntevansa asiat vahvemmin kuin muut. Hän oli suora, räväkkä ja eli tilanteissa täysillä. Ja sen takia hän oli välillä solmussa ihmissuhteissaan.

Omien voimavarojen tunnistamisessa on ollut omat vaikeutensa, mutta silti hän valitsi osittain pakon edessä urakseen yrittäjyyden.

– En oikein tiennyt, mikä minusta tulee isona. Mutta sen tiesin, että haluan tehdä töitä ihmisten kanssa, kohdata ihmisen ihmisenä.

Aino aloitti yrittäjyyden toiminimellä vuonna 2012 ja yritystoiminnan kehittyessä muutti yhtiömuodon osakeyhtiöksi vuonna 2017. Luova tuotantoyhtiö Eloisatmediat Oy on hänen omistuksessaan ja työkavereina on hyviä ystäviä muun muassa freelancer-suhteiden kautta. Yritys tekee henkilöbrändäystä, edistää kotimaisten yritysten menestystä ja tuo esille mielenterveyden teemoja uusilla tavoilla.

– Teen kaiken aina suurella rakkaudella, mutta välillä mietin teenkö mitään kunnolla loppuun. Tämä aiheuttaa omat haasteensa yrittäjyydelle. Saatan tehdä samanaikaisesti täysillä elokuvaa, kirjaa ja tuottaa sisältöä YouTubeen. Olen aina valmis uuteen seikkailuun enkä välillä osaa päästää asioista irti.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Voimaa muista ihmisistä

Läheiset ovat Jolkkoselle suurin voimavara. Perhe ja ystävät huomaavat mahdolliset masennuskaudet jo ennen häntä ja auttavat pärjäämään. Ja lääkitys, siitä pitäisi Ainon mielestä uskaltaa puhua ääneen. Lääkkeet auttavat ja niissä ei ole mitään hävettävää.

Aino kokee olevansa etuoikeutettu, koska hänellä on aina ollut perheensä vankka tuki. Vanhemmat reagoivat oireisiin nopeasti ja hoitoa hän sai saman tien. Normaali arki on pitänyt tiukasti elämässä kiinni, mutta samalla auttanut ymmärtämään, miten paljon lähtökohdat vaikuttavat mielenterveysvaikeuksien kanssa kamppailussa ja hoitoon pääsyssä.

Keväällä 2018 ADHD-kuntoutusryhmässä heräsi ajatus, että YouTubessa ei ole kanavaa, jossa puhutaan avoimesti näistä asioista. Keskustelusta syntyi kipinä Ainon omaan Usvanlaakso-kanavaan, 12 kuukautta ja 12 teemaa kattava vlogi.

Aino on saanut kanavalle mukaan koko kansan tuntemia kasvoja Sami Kurosesta Olli Hermaniin keskustelemaan muun muassa hyvinvoinnista ja ihmissuhteista. Tavoitteena on rikkoa tabuja ja tuoda mielenterveyden ongelmia esiin kokemusten kautta. Vuorovaikutus on tärkeässä roolissa: Aino toivoo jakavansa paljon tietoa, mutta haluaa myös itse oppia keskustelujen kautta.

Uuden kanavan lisäksi Aino valittiin suomalaisten mielenterveystyön toimijoiden yhteisön Mielenterveyspoolin yhdeksi Mielenterveyden puolustajaksi. Poolin tavoitteena on muun muassa edistää kansalaisten mielenterveyttä ja mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa sekä kehittää palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita.

Mielenterveyden puolustajana hän toivoo menestystä Terapiatakuu-aloitteelle, jolla nopeutetaan hoitoon pääsemistä. Nykyään hoidon saaminen voi Ainon mukaan kestää jopa seitsemästä kahteentoista kuukautta.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Tunne rajasi

Sosiaalinen media on kiinteä osa Jolkkosen työtä ja hän tunnistaa sen luomat haasteet erityisesti nuorille.

– Some luo paineita ja voi edesauttaa mielenterveysongelmien syntyä. Esimerkiksi masennusta saatetaan käsitellä liian kevyesti tai siitä heitetään jopa vitsejä. Toisen kenkiin asettuminen on ruudun takaa vaikeaa.

Toisaalta some voi viedä asioita myös eteenpäin. Aino rakastaa tarinoita ja somessa niiden välittäminen on helppoa. Hän on yllättynyt, kuinka paljon aitous puhuttelee ihmisiä. Rehelliset päivitykset vaikeista aamuista saavat enemmän reaktioita kuin kiillotetut edustuskuvat. Ihmiset samaistuvat todelliseen arkeen.

– Tubettaminen pelotti aluksi todella paljon, mutta olen saanut somen kautta paljon ystäviä ja hyviä keskusteluja. Olen kuullut, että ihmiset ovat rohkaistuneet oikeasti hakemaan apua ongelmiinsa.

Aino on yllättänyt itsensäkin siinä, miten avoimesti on pystynyt jakamaan asioita ja hallitsee nykyään paremmin suurempia kokonaisuuksia. Ilman kipuiluja hän ei kuitenkaan ole tässä pisteessä.

Vuonna 2014 Aino lähti mukaan järjestämään startup-tapahtuma Slushia. Hän yritti antaa enemmän kuin pystyi ja päätyi palamaan loppuun ja hakemaan apua. Kokemus opetti paljon ja vapaaehtoistyö tapahtuman parissa onneksi jatkui myös seuraavina vuosina.

– Halusin näyttää itselleni, että voin hoitaa homman täydellisesti. Välillä on vaikea tunnistaa oman jaksamisen rajoja, eikä ymmärrä, että on jo antanut parhaansa. Nyt yrittäjänä voin tehdä töitä omien tarpeideni mukaisesti. Erityisesti illat ja yöt ovat minulle idearikkainta aikaa.

Aino kannustaa kaikkia yrittäjiä tuntemaan rajansa. Erityisesti pienissä yrityksissä yrittäjän hyvinvointi on keskiössä: jos yrittäjä voi huonosti, yritys ei menesty. Ja mielenterveyden ongelmien kanssa kamppailevia hän rohkaisee ottamaan ensimmäisen askeleen ja hyväksymään oman sairauden.

– Äläkä vähättele tai alenna itseäsi.

Aino Jolkkonen

• Yrittäjä Eloisatmediat Oy -yrityksessä, joka tekee töitä brändien ja vaikuttajien kanssa sekä käsittelee mielenterveyteen liittyvien teemoja
• Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien verkoston HYNY:n hallituksen jäsen
• Usvanlaakso-kanava: usvanlaakso.fi
• Instagram: @ainojolkkonen
• Slogan: ”Jos omalla esimerkillään ei voi vaikuttaa, niin millä voi?”

Aino Jolkkonen: ”Yrittäjä, pidä huolta mielestäsi!”

• Hae apua ajoissa. Mieti, mistä ongelmasi kumpuavat. Onko yrityksen tuote ja talous kunnossa? Riittääkö asiakkaita?
• Työyhteisö on tärkeä. Yrittäjälle työyhteisö voi olla vaikka muiden yrittäjien verkosto.
• Älä jää yksin. Pallottele ideoita muiden kanssa ja jaa kokemuksiasi.
• Luovu epäonnistumisen pelosta. Välillä on parempi nostaa kädet ilmaan ja hyväksyä, että kaikki asiat eivät toimi.

Mielenterveysseuran Kriisipuhelin auttaa elämän tiukoissa tilanteissa

• Toimii numerossa p. 09 2525 0111
• Kriisipuhelin on auki vuoden jokaisena päivänä ja yönä
• Arkisin klo 9.00–7.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–7.00
• Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Puhelimessa vastaavat kriisityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset ympäri Suomea.
• Kriisipuhelimessa päivystetään suomen lisäksi ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi.
• Lisätietoja: mielenterveysseura.fi

Teksti ja kuvat: Jaana Tihtonen