Yrittäjä Aleksi Ulkuniemi sai ensimmäiset poronsa 13-vuotiaana, nykyisin niitä on ”melko monta” – ”Sen tarkemmin ei kukaan poromies kerro”
Kemijärveläinen Aleksi Ulkuniemi on toisen polven poronhoitoyrittäjä, joka sai ensimmäiset poronsa isältään ollessaan 13-vuotias.
”Paskanen työ ja huono palkka. Poronhoito on viha-rakkaussuhde. Sitä vihaa tiettyjä juttuja, mutta samalla rakastaa niin paljon, ettei se viha tunnu niin pahalta koskaan.”
Näin sanoo 28-vuotias Aleksi Ulkuniemi Poronuoret-dokumenttisarjassa. Yle TV2:lla alkaa 12. helmikuuta pyöriä dokumenttisarja, joka kertoo neljän nuoren poronhoitajan arjesta. Samana päivänä sarjan kaikki jaksot ovat nähtävissä Yle Areenassa.
– Se oli mielenkiintoinen projekti. Pääsin näkemään, minkälaista dokumentin tekeminen on, Ulkuniemi sanoo Yrittajat.fille.
Kemijärvellä asuva ja siellä omaa poronhoitoyritystä pyörittävä Ulkuniemi sai ensimmäiset poronsa isältään ollessaan 13-vuotias. Jo sitäkin ennen pikkulapsena Ulkuniemi tutustui poronhoitajan elämään seuratessaan yrittäjäisänsä työtä.
Vuonna 2014 Aleksi Ulkuniemi perusti oman poronhoitoyrityksen, joka kantaa omistajansa nimeä.
– Suurin huolenaihe on talous ja palkitsevinta vapaus. Saan olla itseni herrana, hän sanoo.
Talousmurheet syntyvät Ulkuniemen mukaan siitä, kun myyntikatetta on hankala saada kohdilleen yleisen hintatason ja kulujen kasvaessa.
– On haastavaa, kun poronlihan hinta ei nouse, vaikka kulut kasvavat.
Ulkuniemi ansaitsee silti pääosin elantonsa poronhoitajana, mutta hän täydentää tuloja sivutoimen avulla.
– Turvaan oman selustani sillä, että teen toiminimellä välillä rakennushommia.
Ulkuniemi ei kerro, kuinka monta poroa hänellä on tällä hetkellä.
– Melko monta. Sen tarkemmin ei kukaan poromies kerro. Se on tabu, hän toteaa.
Sen verran hän valottaa, että eläimiä on satoja.
Uupuminen liippaa läheltä
Syksyt ovat poronhoitajalle vuoden kiireisintä aikaa. Silloin porotokka ajetaan aitaukseen, jossa erotetaan teuraaksi menevät porot muista ja valitaan suvun jatkajat.
– Teurastamolla teen kaiken itse. Teurastan, nyljen ja leikkaan lihoiksi, Ulkuniemi kertoo.
Leikkaamisen jälkeen lihat pakataan ja myydään. Ulkuniemen asiakkaista 30 prosenttia on yksityisasiakkaita ja 70 prosenttia Lapin läänissä sijaitsevia ravintoloita.
Porontaljoja hän myy jonkin verran sekä yksityisasiakkaille että turistikohteisiin.
Varsinaista burnoutia Ulkuniemi ei ole kokenut syksyisin, mutta kaukana se ei ole ollut.
– Aika lähellä uupuminen tahtoo olla joka syksy.
Paikannuslaitteita avuksi
Ulkuniemi toimii poromiehenä Pyhä-Kallion paliskunnassa, jonka pinta-ala on lähes 4 000 neliökilometriä. Paliskunta sijoittuu Rovaniemen, Kemijärven, Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien alueelle.
Poronhoitajan työssä Ulkuniemellä on kulkuvälineinä moottorikelkka ja mönkijät, joilla hän suhailee pitkin Pyhä-Kallion paliskunnan laajaa aluetta.
Kesäisin Ulkuniemi tekee heinää seuraavaa talvea varten sekä merkitsee vasoja. Talvella ja keväällä poronhoitajan työ on suht leppoisaa, ainakin verrattuna syksyn tohinoihin.
– Talvella ruokin poroja levittämällä niille heinää ja rehuja. Keväisin on rauhallista. Silloin kuittaan syksyn univelkoja.
Ulkuniemen tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu kehittää poronhoitoa muun muassa siten, että eri paliskunnat voisivat olla paremmin yhteydessä ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
– Tietotekniikkaa ja paikannuslaitteita voisi käyttää vieläkin enemmän, vaikka niitä on jo paliskuntien käytössä.
Sen lisäksi, että Ulkuniemi oppi poronhoidosta paljon seuratessaan isänsä työtä, hän on myös opiskellut alaa. Ulkuniemi suoritti vuonna 2016 porotalouden ammattitutkinnon Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.
Kun Aleksi Ulkuniemeltä kysyy, kiintyykö hän koskaan johonkin poroon, vastaus on selkeä.
– En. Kun olen lapsesta saakka tätä työtä tehnyt, niin ei sitä kiinny.
