Yrittäjä Ari Harmaalan 76-tonnisen rekan rengas räjähti kuoppaisella kasitiellä – ELY-keskus pesi kätensä: ”Miten joka reiästä edes pystyisi valittamaan”

Kalajokelainen kuljetusyrittäjä Ari Harmaala oli ajoi helmikuun lopussa tuttua reittiä Valtatie 8:lla Vaasan eteläpuolella, kun 76-tonnisen yhdistelmäajoneuvon takaa kuului kova pamaus. 

– Täydessä marssivauhdissa se räjähti. Nopeutta oli 80 kilometriä tunnissa, Marive Oy:n yrittäjä kertoo.

Syyksi paljastui takarenkaan rikkoutuminen. Harmaala pystyi ajamaan hitaalla vauhdilla muutaman kilometrin päässä olleelle parkkipaikalle, jossa hän soitti apua. Räjähdys oli rikkonut ilmaletkuja ja lokasuojan, jonka palaset levisivät tielle.

– Onneksi apua tuli nopeasti, kun rengasliikkeen edustaja ajoi Vaasasta vaihtamaan renkaan, yrittäjä kertoo.

Tarkemmassa syynissä selvisi, että renkaan runko oli mennyt käytännössä poikki. Kyseessä oli verrattain uusi, noin 20-prosenttisesti kulunut rengas.

ELY-keskus ei korvaa

Harmaala kulkee rekallaan samaa reittiä lähes viikoittain. Hän on nähnyt omin silmin, miten huonoon kuntoon tieosuus on päässyt. Kuopat seuraavat toistaan ja asvaltti on paikoin irronnut tienpinnasta isoina levyinä.

Yrittäjä teki noin 3 000 euron vahingosta ilmoituksen ELY-keskukselle ja liitti mukaan ottamiaan kuvia tien kunnosta kyseisellä osuudella.

– Senttiäkään ei kuulemma korvata, koska tie on ELY-keskuksen mielestä hyvin hoidettu, yrittäjä tuhahtaa.

Yrittajat.fi on nähnyt ELY-keskuksen päätöksen. Siinä todetaan muun muassa, ettei maanteitä voida pitää täysin moitteettomassa kunnossa.

– On käsittämätöntä, että he vastaavat näin. Urakkavaatimuksessa lukee, että urakoitsijan on oltava tietoinen tiestön tilasta. Kun kuvia katsoo, sitä on vaikea ymmärtää.

Harmaalan mukaan kasitien kuopat eivät ole syntyneet viikoissa tai edes kuukausissa. Teiden kunnon seuraaminen ei hänen mukaansa voi olla käyttäjien ilmoitusten varassa.

Yrittäjä pelkää, että tiestä irtoavat ”asvalttikiekot” rikkovat autoja enemmänkin. Ne voivat aiheuttaa isoja remontteja esimerkiksi sähköautojen akustoissa. Terävä kuoppa voi rikkoa uudenkin renkaan. Hän ei kuitenkaan aio jatkaa valittamista ELY-keskukselle.

– Ei minulla riitä innostus, koska se on turhaakin turhempaa. Tiessä on reikiä tämän tästä. Miten joka reiästä pystyisi edes valittamaan, hän toteaa.

Painavan yhdistelmäajoneuvon ratissa reikiä on vaikea väistellä.

– On se mahdollista, jos ketään ei tule vastaan. Sen jälkeen pölypilvi rekan takana on sellainen, ettei kukaan näe mitään. Sekin voi aiheuttaa vaaratilanteen, Harmaala huomauttaa.

”Kuljettajat joutuvat jopa kieltäytymään”

Kuljetusalalla yli 30 vuotta toiminut Harmaala kuljettaa muun muassa rehun raaka-aineita 5-akselisella vetoautolla ja vaihtolavalla. Kilometrejä kertyy noin 10 000 kuukaudessa.

Yrittäjä epäilee, että kasitielle eri otteeseen tehdyissä päällystyksissä on säästetty rahaa.

– Pidän mahdollisena, että kustannuksissa on säästetty sillä, että asvalttikuorma on lähtenyt normaalia matalammalla lämpötilalla. Silloin asvaltti ei kiinnity yhtä hyvin alempaan kerrokseen.

Kuljetusalan etuja valvovan Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry:n mukaan

– Tiestön kunnolla on merkittävä vaikutus myös liikenneturvallisuuteen. Routavauriot, tienreunojen mureneminen ja tienpinnan liukkaus aiheuttavat liikenneonnettomuuksia, jotka olisivat estettävissä kestävällä tienpidolla, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

SKALin jäsenistöllään teettämän kyselyn perusteella tienkäyttäjien arviot teiden kunnosta ja niiden hoidosta ovat kokonaisuutena jonkin verran parantuneet. Kujala huomauttaa, että teiden kunnossapidolla on laajempia vaikutuksia.

– Huonot olosuhteet aiheuttavat kuljetusten viivästymisiä, kun kuljettajat joutuvat jopa kieltäytymään lähtemästä liikkeelle tien liukkauden vuoksi. Hyvin hoidettu tie on myös ympäristöteko. Tieverkon ongelmat, kuten nopeuden vaihtelua sekä väistöliikkeitä aiheuttavat vauriot lisäävät polttoaineen kulutusta ja kasvattavat päästöjä. Häiriötön liikenne on vähäpäästöisempi vaihtoehto.

Suomen sisäisestä logistiikasta 90 prosenttia kuljetetaan maanteitse. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Kujalan mukaan suunnitelma on perusteiltaan hyvä, mutta rahoitus pitkässä juoksussa riittämätön.

– Olemme esittäneet, että esimerkiksi tällä hallituskaudella käytössä ollut korjausvelkapaketti vakioitaisiin ja siihen varattaisiin vuosittain 350 miljoonaa euroa.

Olemme aiemmin kertoneet tiestön kunnossapidon tilasta muun muassa täällä.