YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Keksijäyrittäjän tilanne on Suomessa heikko.
Keksijäyrittäjän tilanne on Suomessa heikko. Kuva: Getty Images
9.6.2025 klo 07:12
Uutinen

Yrittäjä Jere Nevalainen kehitti lupaavan innovaation puolustusteollisuudelle – Turvautuu nyt leipäjonoon, kun sosiaalitukea ei heru: ”Vankilassakin saa päivärahaa” 

Tämä teksti on konekäännetty.

Keksijäyrittäjä Jere Nevalainen elää toimeentulon rajamailla.

Jere Nevalainen on joutunut huomaamaan, ettei yrittäjyyden ja keksijän työn yhdistelmä lyö leiville Suomessa.

Nevalainen on innovoinut kaksi keksintöä. Toinen niistä, Carrier Ant, on puolustusteollisuudelle suunnattu evakuointialusta, jonka ideana on pienentää maastossa liikkumisen kustannuksia. My hierotin on puolestaan selän lihasten itsehoitoon tarkoitettu hierontalaite, jonka tarkoituksena on helpottaa niin sanottujen trigger-pisteiden käsittelyä ilman sähköä ja käsivoimaa.

Carrier Antista Nevalainen on valmistanut kaksi prototyyppiä, mutta tällä hetkellä kehitystyö on jäissä.

– Kyseessä on sen verran kallis projekti, että sen jatkaminen on mahdotonta.

Nevalainen on saanut evakuointialustastaan hyvää palautetta Maanpuolustuskorkeakoulusta, mutta se on ollut pieni lohtu. Kun hän viitisen vuotta sitten esitteli ideaansa paikalliselle ELY-keskukselle, palaute oli niin ikään myönteistä.

– ELY-keskuksen konsulttipalvelusta kerrottiin, että tämä on hyvä idea, ja suositeltiin yrityksen perustamista. Siitä se helvetti sitten alkoi. Heillä ei ehkä ollut käsitystä siitä, ettei Suomessa tueta keksijöitä millään tavalla.

Nevalainen on joutunut turvautumaan maksuttomaan ruokajakeluun. Hänellä ei tällä hetkellä ole varaa asua omassa asunnossa.

Ei varaa asuntoon

Nevalainen perusti Carrier Antin kehittämiseen tarkoitetun yrityksensä Tech-Ant Oy:n vuonna 2021. Starttirahaa hän ei saanut, koska keksijöille sellaista ei myönnetä.

– Starttirahan saaminen edellyttää tuotekehitystä, eikä minulla ollut tuotetta.

Yrittäjä joutui käyttämään sosiaaliturvaa tuotekehitykseen. Äskettäin hän sai saamastaan sosiaaliturvasta takaisinperintäpäätöksen. Maksettavaa on noin 11 000 euroa.

– Sosiaaliturva katsoo jollain perusteella, että minulle menee hyvin, vaikka en saa tuloja mistään. Opintolainaakin on vielä maksamatta. En ole käyttänyt rahaa edes ruokaan, koska olen saanut sitä säälistä muualta.

Nevalainen on joutunut turvautumaan maksuttomaan ruokajakeluun. Hänellä ei tällä hetkellä ole varaa asua omassa asunnossa.

– Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa lapsuuden kotipaikkaan. Äitini on kuollut, mutta hänen entinen miesystävänsä asuu täällä ja pystyy tarjoamaan minulle asuinsijan.

Edellisen kerran Nevalainen on saanut tuloa vuosi sitten, kun hän sai lyhytaikaisen työpestin Savon seudulta. Palkan hän käytti Carrier Antin kehittämiseen.

Tällä hetkellä ei ole mitään tukimuotoa ja siksi keksijäyrittäjien tilanne on katastrofaalinen.”

Juhani Talvela, Keksintösäätiö

Rahoitus ei palvele pieniä yrityksiä

Keksintösäätiön puheenjohtaja ja hallituksen jäsen Juhani Talvela on pahoillaan keksijöiden tilanteesta.

– Suomessa oli vuoteen 2013 asti voimassa järjestelmä, jossa Keksintösäätiö rahoitti keksintöprojekteja valtiorahoituksen turvin. Järjestelmä hajosi, kun rahoitus loppui.

Valtion rahoitus oli suuruudeltaan kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Rahaa käytettiin paitsi suoraan rahalliseen tukemiseen, myös neuvontaan ja tukipalveluihin. Tätä varten otettiin käyttöön keksintöasiamiesjärjestelmä.

– Tällä hetkellä ei ole mitään tukimuotoa ja siksi keksijäyrittäjien tilanne on katastrofaalinen, Talvela jatkaa. Hän huomauttaa, että verorahojen käytön tulee olla harkittua, mutta siitä huolimatta valtiolla tulisi olla keino rahoittaa myös keksintöjen kaltaisia riski-investointeja.

Tällä hetkellä yrittäjillä on käytännössä kaksi rahoituslähdettä, Business Finland ja ELY-keskukset, mutta niistä harva keksijä hyötyy, koska innovaatiot eivät ole riittävän pitkällä.

– Yksityistä rahaa Suomessa on vähän ja pääomasijoittajat eivät kiinnostu liian alkuvaiheessa olevista yrityksistä. Yrityshautomoihin voi olla vaikea päästä mukaan.

Keksintösäätiö pyrkii parhaillaan rakentamaan uutta ideajalostamokonseptia yhteistyössä yli sadan aiesopimuskumppanin kanssa. Tavoitteena on luoda palvelualusta, joka toimisi osaltaan keksijöille suunnattuna neuvontapalveluna.

Talvelan on vaikea ymmärtää, miksi suomalaisessa yhteiskunnassa ei tunnusteta yrittäjien tekemää työtä innovaatioiden eteen.

– Työtä, jonka yrittäjä laittaa ilmaiseksi yritykseensä, ei huomioida millään tavoin kansantalouden laskennassa. Olisi hienoa, jos tämän työn voisi arvottaa ja saattaa esimerkiksi yrityksen taseeseen, jolloin se olisi yrittäjän omaa pääomaa.

”Suomessa asiat eivät etene”

Jere Nevalainen on viime aikoina keskittynyt hakemaan palkkatyötä, jotta hän voisi maksaa elämisensä ja pääsisi eroon taloudellisesta ahdingosta.

– Jos laittaisin firman nurin, saisin varmaan sosiaaliturvaa, koska olisin työtön työnhakija. Tuntuu siltä, että yhteiskunnan tavoitteena on saada ihminen työttömäksi, jotta hän voisi lopettaa haaveilun. Yhteiskunnalta saa rahaa, jos on taiteilija, työtön tai maahanmuuttaja. Vankilassakin saa päivärahaa. Samaan aikaan odotetaan uusia nokioita. Todellisuudessa keksijä on jätetty yhteiskunnan ulkopuolelle.

Yrittäjä pitää mahdollisena, että Carrier Antille löytyisi kiinnostuneita rahoittajia Suomen ulkopuolelta kuten Yhdysvalloista, Ukrainasta tai Aasiasta.

– Jatkossa en näe muuta tapaa edetä kuin hakea yhteistyökumppaneita ulkomailta. Suomessa asiat eivät etene.

Vinkkaa meille juttuaihe!

Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Toimitus saa olla minuun yhteydessä mahdollista haastattelua varten

Pauli Reinikainen