Yrittäjä keksi joukkoistaa lupiinien torjunnan – Nyt mobiilipeliä käyttää 70 kuntaa – ”On paljon tehokkaampaa, että ihminen skannaa itse lähialueensa”

Liian hyvä idea hukkaan heitettäväksi. Niin Finnora Oy:n toimitusjohtaja Toni Paju ajatteli, kun vuonna 2019 kehitteli idean joukkoistetusta katujen kuntokartoituksesta. 

– Silloin vedin konsulttina tieprojektia Mozambikissa, ja kollegani esitteli Vaisalan kehittämän konenäkömallin, joka analysoi videolta katujen kunnon, Paju kertoo.

Paju tuli ajatelleeksi, että kuka tahansa kansalainen voisi nauhoittaa videota esimerkiksi päällystevauriosta paikkatietoineen ja lähettää datan mobiilisovelluksessa taustajärjestelmän analysoitavaksi. Sovellus toimisi pelinä, jossa ihmisiä motivoisi paitsi ongelmanratkaisu, myös hyväntekeminen ja palkkiot.

Crowdsorsa-nimisen sovelluksen ensimmäinen versio kehitettiin vuonna 2020. Finnoran ensimmäinen asiakasprojekti oli Lempäälän kunnan katujen kuntokartoittaminen joukkoistamalla. Sittemmin Paju kollegoineen huomasi, että sovellus toimisi samalla joukkoistamisen logiikalla myös vieraslajien, kuten lupiinin ja jättipalsamin torjunnassa.

Lupiinibudjetti hupeni

Crowdsorsa-mobiilipeli on ollut olemassa kaksi vuotta, mutta erityisen aktiivisesti sitä on käytetty tänä kesänä osin sen saaman mediahuomion vuoksi. Moni media on uutisoinut siitä, että kansalaiset voivat saada rahaa vieraslajien torjumisesta. 

Crowdsorsassa pelaaja videoi vieraslajiesiintymän kohdan ennen ja jälkeen esiintymän hävittämisen. Palkkio maksetaan, kun Crowdsorsa hyväksyy käyttäjän lataamat videot.

Vieraslajien hävittämisessä Finnoran yhteistyökumppani ovat kunnat.

– Me laskutamme kunnilta könttäsummana palvelun hinnan ja palkkiobudjetin. Hoidamme myös maksun pelaajille, Paju kertoo.

Kunnat siis päättävät, paljonko varaavat rahaa vieraslajien torjuntaan, ja kun kokonaisbudjetti on käytetty, palkkioitakaan ei enää saa. Esimerkiksi Espoon lupiinibudjetti on jo loppunut.

Tämä on herättänyt närää ja epätietoisuutta palkkioiden maksamisesta. Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuun lopussa, että Crowdsorsaa on arvosteltu nettifoorumeilla muun muassa siitä, että palkkiot olisivat jääneet maksamatta. Toni Pajun mukaan näin ei ole.

Ohjeiden mukaan

Paju painottaa, että aina, kun torjuminen on tehty ohjeiden mukaan, palkkio maksetaan. Pajun mukaan esimerkiksi Espoossa käyttäjät eivät ole huomanneet sovelluksen ohjeistusta sitä, että lupiinien palkkiobudjetti on jo käytetty, ja että budjettia on jäljellä enää jättipalsamin torjuntaan.

Sovelluksessa ei myöskään ollut enää mahdollista valita videoihin lupiini-vaihtoehtoa. Tämä johti siihen, että ihmiset merkitsivät lupiinivideonsa jättipalsamiksi ja lähettivät ne eteenpäin.

– Espooseen tuli tosi paljon videoiden hylkäyksiä, koska ihmiset olivat lähettäneet meille lupiinintorjuntavideoita, jotka oli merkitty jättipalsamiksi. 

– Jos apissa on oikeasti joku bugi, maksamme palkkion käyttäjälle itse, sillä bugi ei ole käyttäjän vika. Mutta jos on toimittu ohjeita vastaan, meidän on pakko hylätä videot, koska muuten emme toimittaisi asiakkaillemme eli kunnille sitä, mistä ne ovat maksaneet, Paju sanoo.

Raha motivoi

Crowdsorsaa käyttää nyt 70 kuntaa. Paju sanoo, että joukkoistaminen on kustannustehokas tapa torjua vieraslajeja.

– On paljon tehokkaampaa, että ihminen skannaa itse oman lähialueensa, kuin palkata kahdeksi kuukaudeksi urakoitsija, jonka pitää kiertää koko kunnan alue. 

– Joukkoistamalla saa tehtävään paljon käsiä, ja kustannuksia tulee vain silloin, kun työvoimaa tarvitaan. Esimerkiksi lupiinin torjunnassa aikaikkuna on hyvin pieni.

Paju kertoo, että Finnoran käyttäjätutkimuksen mukaan ihmisiä motivoi eniten hyväntekeminen ympäristölle sekä raha. Vieraslajien torjunnasta ovat innostuneet varsinkin nuoret. Crowdsorsan suurin käyttäjäryhmä ovat 13-17-vuotiaat.

– Kansalaisia on pitkään yritetty innostaa esimerkiksi talkoilla, mutta niistä nuoret loistavat poissaolollaan. Palkkion avulla olemme saaneet teinit innostumaan vieraslajien torjunnasta, ja samalla he oppivat, että vieraslajit ovat ongelma.

Kovaa kasvua

Alun perin Toni Paju ryhtyi yrittäjäksi, koska ymmärsi, ettei tulisi koskaan rikastumaan palkkatyöllä.

– Lisäksi ajattelin, että työssä täytyy olla jokin tärkeämpi päämäärä kuin se, että käyttää päivänsä töissä ja ansaitsee rahaa elämiseen. 

Finnora onkin kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia. Vuoden 2025 tähänastinen varmistunut liikevaihto on 750 000 euroa. Viime vuonna yritys kasvoi 15 prosenttia, tänä vuonna 30 prosenttia.

– Investoimme koko ajan kehitykseen, ja tuloksemme on plus miinus nolla. Jos emme investoisi, olisimme varmasti voitolla, Paju sanoo.

Finnoralla työskentelee tällä hetkellä 13 henkilöä, ja Paju palkkasi juuri kaksi työntekijää lisää laadunhallintaan, eli esimerkiksi vieraslajitorjuntavideoiden tarkastamiseen.

Pajun mukaan Finnoran pelien kehittämisen lähtökohta on ideoida, mihin kaikkeen joukkoistamista voidaan soveltaa.

Ensi syksynä Finnora aikoo lanseerata uuden, yrityksille suunnatun hyvinvointipelin, jossa käyttäjä voi lisätä hyvinvointiaan ja pienentää hiilijalanjälkeään.

– Yrityksen työntekijät saavat pisteitä tekemistään ilmastoteoista, kuten kasvisaterian syömisestä tai pyöräilystä töihin. Eniten pisteitä saaneet voivat äänestää, mihin kerätty rahallinen palkkiopotti käytetään, Paju kuvailee.

Finnora tähyää myös ulkomaille. Paju näkee Suomen koemarkkinana, jossa konsepteja kehitetään. Crowdsorsa-sovellusta on käytetty jo jonkin verran Ruotsissa, Kanadassa, Briteissä, Yhdysvalloissa ja Virossa.

– Jos haluamme tehdä tästä ison jutun, se edellyttää, että viemme sen Suomen rajojen ulkopuolelle.