Yrittäjä kritisoi kohutun ”massimuijapykälän” uudistamista: ”Ei tehdä verokikkailun takia”

Hallitus kertoi puoliväliriihessään tavoitteesta uudistaa listaamattomien yritysten osinkoverotusta. Tavoitteena on estää osinkoverotuksen epätarkoituksenmukainen hyödyntäminen osakevaihdon avulla.

Osakevaihto on järjestely, jossa yleensä toinen yhtiö ostaa yli puolet kohdeyhtiön osakekannasta antamalla vastikkeeksi omia osakkeitaan. Kyseessä on suunnattu osakeanti, jolla muodostetaan konsernirakenne.

Julkisuudessa lakimuutoksesta on käytetty nimitystä ”massimuijapykälä”. Termiä käytti ensimmäisenä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps), joka viittasi nimityksellä somevaikuttajiin. Kyseinen järjestely on ollut esillä somevaikuttajina toimivien yrittäjien kohdalla. Järjestelyt ovat yleistyneet, sillä viime vuonna verottajalta pyydettiin yli kaksinkertainen määrä ennakkoratkaisuja vuoteen 2023 verrattuna.

– Konsernirakenteen hyödyntäminen on viime vuosina yleistynyt, koska liiketoimintariskin pilkkominen alayhtiöihin on houkuttelevaa tilanteessa, jossa liiketoimintaympäristö on epävarmempi, VeroSatama Oy:n yrittäjä Hanna Rantala kertoo.

Hän perusti asiantuntijayrityksen puolisen vuotta sitten ja on sen jälkeen hoitanut yli kymmenen osakevaihtoa. Järjestelystä ovat hänen mukaansa yleensä kiinnostuneita hieman suuremmat yritykset.

– Järjestely kiinnostaa myös kasvuhakuisia yrityksiä, jotka haluavat lähteä uusille markkinoille tai sellaisia, jotka valmistautuvat yrityskauppaan. Osakevaihdon avulla luodaan yksi emoyhtiö, jonka kanssa on helpompi käydä neuvotteluja.

Elokuun puoliväliin asti lausuntokierroksella olevassa lakiluonnoksessa on tarkoitus muuttaa osakkeiden arvostusperusteita, kun kyse on lähipiirin sisällä toteutettavasta järjestelystä. Osakkeet arvostettaisiin jatkossa käyvän arvon sijaan niiden poistamattoman hankintamenon perusteella.

”Kaventaa liiketoimintamahdollisuuksia”

Rantalan mukaan hallituksen esitys on aiheuttanut paljon keskustelua yrittäjäpiireissä.

– Olen toivonut, että yrittäjät tulisivat tämän asian kanssa rohkeasti esille, mutta he pelkäävät leimautuvansa.

Hallituksen esityksen suurimpana ongelmana Rantala pitää sitä, että se puuttuu jo toteutettuihin osakevaihtoihin. Lakiluonnoksessa tulevien osingonjakojen verotusta esitetään muutettavaksi niiden yritysten osalta, jotka ovat toteuttaneet osakevaihdon 1.1.2017 tai sen jälkeen.

– Nyt aiotaan puuttua melkein kahdeksan vuotta sitten tehtyihin järjestelyihin. Seurauksena on, ettei järjestely ole enää niin houkutteleva. Tällainen aikaraja on täysin keinotekoinen.

Toinen ongelma on yrittäjän mukaan se, ettei esityksessä oteta kantaa siihen, miten osakkeiden arvo määritellään varainsiirtoverossa. Nykyisin määrittelynä on käypä arvo.

– Jos käypä arvo olisi esimerkiksi kaksi miljoonaa euroa, siitä joutuisi maksamaan 30 000 euroa. Tällä hetkellä käypä arvo huomioidaan laskettaessa huojennettua pääomatulo-osinkoa, mutta lakimuutoksen jälkeen maksettu varainsiirtovero ei hyödyttäisi yrittäjää mitenkään. Kuka lähtee tekemään sellaista yritysjärjestelyä. Tällaisenaan hallituksen esitys kaventaa liiketoimintamahdollisuuksia, Rantala sanoo.

Vääriä käsityksiä

Rantala harmittelee julkista keskustelua, joka pitää hänen mukaansa sisällään vääriä käsityksiä osakevaihdosta.

– Yksi väärä käsitys on, että osakevaihdon tehnyt yritys voisi jakaa isoja osinkoja. Käytännössä rahat osinkojen jakamiseen pitää ensin tehdä jollain eli yrityksessä pitäisi olla paljon verotettavaa tulosta. Ei osakevaihtoa tehdä verokikkailun takia. Osingonjaon edellyttämät voittovarat täytyy ensin tehdä.

Hallituksella Rantalalla on yksi toive.

– Sen sijaan että lähdetään paikkaamaan yksittäistä verojärjestelyn reikää, kannattaisi laskea yhteisöveroa ja ansiotuloveroa niin, että kaikkien kannattaisi tässä maassa olla taloudellisesti toimeliaita.

 Osakevaihtojärjestelyjä koskevat lait ovat lausunnolla 15. elokuuta saakka.