Yrittäjä Petri Mäenpää sai YEL-työtuloehdotuksen, joka oli ”utopiaa” – Usko järjestelmään koetuksella: ”Systeemi on mätä”

Sysart Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Petri Mäenpää ei ollut uskoa silmiään saatuaan lokakuun alussa YEL-työtuloehdotuksen eläkevakuutusyhtiöltä.

Mäenpää kertoo maksaneensa aiemmin YEL-maksua työtulosta, joka on laskettu tuhannen euron tarkkuudella vastaamaan nykyistä toteutuneita tuloja. Eläkeyhtiön ehdotuksessa työtuloa nostettiin enimmäismäärä eli 4 000 euroa.

– Maksan itselleni palkkaa huomattavasti vähemmän kuin mikä vakuutusyhtiön mukaan olisi minun kaltaiseni henkilön oikea työtulo, Mäenpää kummastelee.

Eläkeyhtiön ehdotuksessa Mäenpään oikea työtulo on asetettu noin 150 000 euroon vuodessa.

– Tämän kokoisessa yrityksessä se on aivan päin honkia, utopiaa. En tiedä saman kokoisista kilpailevista yrityksistä yhtä ainutta kollegaa, joka tienaisi 150 000 euroa vuodessa. Selvitin asiaa huvikseni verokoneesta.

Mäenpään mukaan ehdotus on ”monta kokoluokkaa pielessä”. Hänen mielestään oikea summa olisi selvästi lähempänä sitä, mitä yrittäjä maksaa itselleen palkkaa.

Yrittäjä on hakenut muutosta eläkeyhtiön ehdotukseen, mutta ei ole vielä saanut vastausta. Asiaa on käsitelty nyt parisen viikkoa.

Heikko usko YEL-järjestelmään

Yrittäjä uskoo, että eläkeyhtiö ei tyydy nyt ehdotettuun korotukseen vaan aikoo korottaa YEL-työtuloa siirtymäajan jälkeen.

Vuoden 2023 YEL-uudistuksessa säädettiin siirtymäajasta, joka koski lakimuutoksen voimaantulohetkellä voimassa olleita YEL-vakuutuksia. Siirtymäajan aikana työtuloa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein, mutta korotus on rajattu enintään 4 000 euroon ensimmäisellä ja toisella tarkistuskerralla. 

– Sitten on luullakseni tulossa iso korotus, yrittäjä veikkaa.

Hallituksen esityksen mukaan vuoden 2023 YEL-uudistuksessa käyttöön otettu 4 000 euron työtulon enimmäiskorotus laajenisi koskemaan kaikkia YEL-vakuutettuja yrittäjiä uudistuksen siirtymäajalla eli vuoden 2028 loppuun saakka.

Siirtymäaika on poikinut kritiikkiä etenkin niiden yrittäjien keskuudessa, jotka ovat ottaneet YEL-vakuutuksen 1.1.2023 tai sen jälkeen. Heihin ei olisi sovellettu nykyistä maksimikorotusrajaa, eli eläkelaitos olisi voinut korottaa työtuloa ilman ylärajaa. Lue aiheesta lisää täältä.

Nyt ehdotettu 4 000 euron työtulon korottaminen ei ole Mäenpäälle taloudellinen riski. Hänen mukaansa kyse on enemmänkin pelisäännöistä ja periaatteesta.

– Ei maailma kaadu siihenkään, jos myöhemmin päästä tulee isompi korotus. Yrityksemme tekee suunnilleen kolmen miljoonan liikevaihdon tänä vuonna, eli pystymme kyllä maksamaan eläkemaksut. Eniten tässä potuttaa se, että maksamistani YEL-rahoista en todennäköisesti tulee näkemään mitään siinä vaiheessa, kun pääsen eläkkeelle.

Mäenpää on pyrkinyt turvaamaan omaa selustaansa uran aikana tehdyillä säästöillä. Hänelle on luvassa myös palkansaajan eläkettä, sillä ennen yrittäjyyttä hän työskenteli palkkatyössä. YEL-maksua hän on maksanut 25 vuoden ajan.

”Jollain tavalla tämä korttitalo tulee romahtamaan.”

Petri Mäenpää, yrittäjä

”Systeemi on mätä”

Mäenpää on yksi niistä yrittäjistä, joiden luotto nykyiseen yrittäjän eläkelakiin on vähissä. Hän ei odota suuria Jukka Rantalan selvityksestä, jolta odotetaan keinoja YEL-järjestelmän kehittämiseksi. Selvitysmiehen työn on määrä valmistua marraskuuhun mennessä.

– Systeemi on mätä, eikä se parane purkkaratkaisuilla, Mäenpää sanoo.

Yrittäjäeläkkeet rahoitetaan jakojärjestelmällä. Se tarkoittaa, että eläkkeitä ei rahastoida, vaan rahoitus perustuu yrittäjien vuosittain maksamiin YEL-eläkemaksuihin. Koska ne eivät riitä kattamaan kaikkia eläkemenoja, valtio rahoittaa puuttuvan osan. 

– Jollain tavalla tämä korttitalo tulee romahtamaan. Ikäluokat pienenevät, talous ei kasva, väestö vanhenee. Jos pitäisi ohjeistaa nuoria niin sanoisin, että pitää varautua säästämään itse ja huolehtimaan omasta eläketurvastaan. Luvatut eläkkeet eivät välttämättä tule toteutumaan.