Yrittäjä sai YEL-työtuloehdotuksen eikä ollut uskoa silmiään: ”Ei mitään tekemistä realismin kanssa” 

Sonkajärveläinen matkailualan yrittäjä oli tyrmistyä saatuaan YEL-työtuloehdotuksen eläkevakuutusyhtiö Elolta.

Ehdotus kilahti Henri Jauhiaisen sähköpostiin lokakuun lopussa.

– Olin varautunut realistiseen työtuloon, mutta ehdotus oli kaikkea muuta.

Jauhiaisen Sonkajärven Jyrkän kylällä toimivalla Ruukin tupa -yrityksellä on ravintolakahvila, majoitustoimintaa sekä pito- ja ohjelmapalveluita. Yritys on perustettu vuonna 2009.

Elo ehdotti Jauhiaiselle 67 000 euron työtuloa. Yrittäjän mukaan ehdotus oli kohtuuton.

– Se olisi vastannut 25 prosenttia yrityksen viime vuoden liikevaihdosta ja koko henkilöstölle vuonna 2022 maksettua palkkasummaa. Ehdotuksella ei ollut mitään tekemistä realismin kanssa.

”Laskuri ei korvaa ihmistä”

Jauhiainen kertoo saaneensa Elolta kolme ehdotusta, joista yksi oli 67 000 euron työtulo. Toinen vaihtoehto oli työtulon korottaminen 4 000 eurolla ja kolmantena vaihtoehtona oli lisäselvitysten antaminen eläkeyhtiölle.

– Päätin hyväksyä 4 000 euron korotuksen, koska lisäselvityksen antamiseen ei ollut siinä tilanteessa mahdollisuuksia. Olen varautunut, että seuraavalla tarkistuskierroksella saan saman ehdotuksen. Silloin valmistaudun antamaan lisäselvityksen, yrittäjä kertoo.

“Joku realismi laskureissa pitäisi olla. Onneksi yrittäjä voi itse vaikuttaa ehdotuksiin.”

Henri Jauhiainen, yrittäjä

Jauhiainen myöntää, että on maksanut aikaisemmin liian pientä työtuloa. Hän pitää ehdotusten taustalla olevaa työtulolaskuria puutteellisena.

– Ymmärrän, että olen maksanut liian vähän ja että YEL-työtulo on nyt oikeammalla tasolla. Työeläkeyhtiöillä ei ole mahdollisuutta selvittää kaikkia tietoja. Siksi on luotu laskuri, jonka perusteella ehdotukset tehdään. Laskuri ei kuitenkaan korvaa ihmistä.

Kuluvan syksyn aikana olemme kertoneet työtulolaskurin puutteista.

– Joku realismi laskureissa pitäisi olla. Onneksi yrittäjä voi itse vaikuttaa ehdotuksiin, Jauhiainen jatkaa.

Ristiriitainen suhtautuminen YELiin

Jauhiainen ei ole YEL-järjestelmän innokkain puolestapuhuja.

– Pidän sitä pakollisena pahana. Jos saisin itse päättää, käyttäisin YEL-maksut mieluummin haluamallani tavalla ajatellen eläkettä ja itseni vakuuttamista. Haluaisin valita sopivan vakuutustyypin.

Tällä hetkellä Jauhiaisella on muun muassa henkivakuutus, minkä lisäksi hänellä on sijoituksia. Yrittäjä sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, miksi YEL-vakuuttaminen on osaltaan tärkeä velvollisuus.

– Jos yrittäjän eläkevakuutus ei olisi pakollinen, moni yrittäjä saattaisi käyttää rahaa muuhun kuin omaan sosiaali- ja eläketurvaan.

YEL-järjestelmän suurimpana miinuksena Jauhiainen pitää tilannetta, jossa yrittäjä kuolee eläkepäivillään.

– Silloin maksetut YEL-maksut menevät monilta osin muiden yrittäjien vakuuttamiseen. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa varat voi allokoida valitsemilleen edunsaajille kuten perheelle tai omaisille.

Myös YEL-vakuutetun omaisilla on tietyissä tapauksissa oikeus perhe-eläkkeeseen. Eläkevakuutusyhtiö ELOsta kerrotaan, että alle 20-vuotiaalla lapsella on aina oikeus perhe-eläkkeeseen. Puolisolla ja avopuolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos edellytykset täyttyvät ja esimerkiksi puolisoiden avioliitto on solmittu ennen edunjättäjän 65-vuotispäivää. Lisätietoa perhe-eläkkeestä löytyy täältä.