Yrittäjäsanomien luottamuspuntari: Sipilän arviot romahtivat
Petteri Orpon luottamuspääoma on kärkipoliitikoiden nelikosta vahvin. Tutkija: Hallituksen soutaminen ja huopaaminen sekä kohut näkyvät Sipilässä.
Kansalaisten luottamus pääministeri Juha Sipilään (kesk.) on tullut selvästi alas kahdessa vuodessa, käy ilmi Yrittäjäsanomien Kantar TNS:llä teettämästä Luottamuspuntari-kyselytutkimuksesta.
Sipilän sijoitus luottamuspuntarissa (20 prosenttia) on suurin piirtein sama kuin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteellä (19) ja perussuomalaisten puheenjohtajalla, ulkoministeri Timo Soinilla (21.). Rinteeseen ja Soiniin kansalaiset luottavat samalla tavalla kuin vuoden 2015 mittauksessa. Ensi kertaa punnitukseen päässyt valtiovarainministeri ja puoluejohtaja Petteri Orpo (kok.) nauttii kärkipoliitikoiden nelikossa luottamusta kaikkein eniten (30 prosenttia).
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on luottamusmittauksessa ylivoimainen. Kun Sipilä, Soini, Orpo ja Rinne painivat noin 20–30 prosentin luottamusasteissa, Niinistön luku on huikeat 81 prosenttia. Luottamus Niinistöön on jopa lujittunut hieman kahdessa vuodessa.
Orpo on hoitanut tehtävänsä tasaisen varmasti
Orpon nauttima luottamus johtuu hyvästä tehtävien hoidosta ja suotuisista olosuhteista, sanoo politiikan tutkija Ville Pitkänen Yrittäjäsanomille. Pitkänen on työskennellyt useita vuosia Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksessa. Viime vuonna hän siirtyi tutkijaksi Ajatuspaja e2:een.
– Orpo on ollut puheenjohtajana verrattain lyhyen aikaa, ja hänen saamansa myönteiset arviot ennen puheenjohtajuutta ovat pysyneet, Pitkänen toteaa.
Valtiovarainministeriksi Alexander Stubbin (kok.) paikalle noussut Orpo oli Pitkäsen mukaan pidetty jo edellisessä tehtävässään sisäministerinä.
– Lisäksi hän on onnistunut pysymään kohujen ulkopuolella, eikä ole ollut toimintakykyyn liittyvien keskustelujen ytimessä.
Bernerin kohut osuvat myös Sipilään
Tutkija arvioi Sipilän heikentyneen luottamuksen selittyvän osin ajankohtaisilla tapahtumilla, osin yleisillä vaikutuksilla.
– Hallitus ja Sipilä ovat saaneet kielteistä julkisuutta mediakohuista. On päivän selvää, että tällaiset Terrafame- ja Yle-kohut luovat negatiivista mielikuvaa.
Yleisillä vaikutuksilla Pitkänen viittaa pääministeriyteen, johon kiinnittyy hallituksen toimintakykyyn liittyvä kielteinen keskustelu, riippumatta siitä, mitä ministeriä se koskee.
– Kun tehdään ehdotuksia ja perutaan niitä, syntyy vaikutelma, ettei hallitus ole toimintakykyinen. Se heijastuu koko hallitukseen, mutta pääministerillä on aina päävastuu.
– Anne Bernerillä (kesk.) on ollut omat kohunsa, mutta se, että Sipilä on seissyt hänen tukenaan, on voinut tuoda kielteisiä heijastusvaikutuksia.
Pääministerin kokema luottamuspula on tavallista
Pitkänen muistuttaa, että pääministerin suosion lasku on yleinen ilmiö.
– Jyrki Kataisen (kok.) suosio lähti laskuun viimeistään vuonna 2012. Kun Stubb astui hänen tilalleen, suosiolukemat laskivat entisestään.
– Jos ajattelee rakenteellista puolta, yleisnäkymään vaikuttavat taloudellisesti vaikeat ajat, jolloin tehdään taloutta kiristäviä päätöksiä, joista kansalaiset eivät tykkää.
Grafiikka kuvaa kärkipoliitikkojen luottamusta vastaajien sukupuolen mukaan.
Presidentin suosio ei yllätä tutkijaa
Presidentti Niinistö on ollut lukujen valossa erittäin luotettu toimija jo pitkään. Tukijan mukaan tässä näkyy suomalainen perinne.
– Presidentit nousevat tyypillisesti puoluepolitiikan yläpuolelle, arvojohtajiksi. Lukuja voi ihmetellä, mutta kun Tarja Halonen oli presidenttinä, hänen suosiolukunsa vaihteli 70–90 prosentin välillä.
Pitkänen sanoo odottavansa mielenkiinnolla, miten Niinistön käy, jos hän lähtee kampanjoimaan toiselle kaudelle.
– Niinistön valintaa voidaan pitää aika varmana, mutta on oletettavaa, että suosio jonkun verran laskisi. Halosen kohdalla vuonna 2006 tilanne oli vähän sama.
Grafiikka kuvaa puoluejohtajien luottamusta omissa ja eri puolueiden kannattajissa.
Sipilä suosituin omien joukossa, vähiten kotona pidetään Rinteestä
Sipilän kotietu on vahvempi kuin muilla puoluejohtajilla. Keskustan kannattajista 78 prosenttia on sitä mieltä, että Sipilä on toiminut heidän luottamuksensa arvoisesti.
Kokoomuksessa Orposta näin ajattelee 68 prosenttia ja perussuomalaisissa Soiniin luotetaan lähes 70-prosenttisesti. Rinteen luottamusaste työväentaloilla on puntarin mukaan vain 52.
SDP:n sisällä on vetoa moneen suuntaan
Rinteen osittainen luottamuspula omien joukossa [ks. kuva] pohjaa tutkijan mukaan 2014 puoluekokoukseen, jossa Rinne haastoi puheenjohtaja Jutta Urpilaisen.
Vielä kolmisen vuotta myöhemmin, helmikuun alussa pidetty puoluekokous osoitti, että SDP:n sisällä on vetoa moneen suuntaan. Rinteellä oli puoluekokouksessa kaksi haastajaa.
– Kampanjan aikana puhuttiin, että Urpilaisen ja Rinteen vaali jätti paljon pahaa verta, Pitkänen toteaa.
Tutkija löytää SDP:n tilanteesta myönteistäkin. Vuoden 2015 vaalitutkimusaineiston mukaan SDP:n kannattajat antavat melko pienen painoarvon puoluejohtajalle äänestyspäätöstä tehtäessä.
– 42 prosenttia SDP:n kannattajista oli sitä mieltä, että puheenjohtajalla ei ollut lainkaan vaikutusta heidän puoluevalintaansa. Muissa puolueissa se oli alhaisempi, esimerkiksi keskustassa tätä mieltä oli 13 prosenttia.
– SDP:n gallupnousu on tapahtunut siitä huolimatta, että Rinteen suosio ei ole huipussa.
Grafiikka kuvaa kärkipoliitikkojen luottamusta vastaajien asuinpaikan mukaan.
Soinin arviot nousussa – puolueen suosio laskussa
Soinin erikoisuus on tutkijan mukaan se, ettei hänen luottamuksessaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia perussuomalaisissa, mutta hallituskumppaneiden arviot häntä kohtaan ovat parantuneet.
– Soini on ulkoministerin tehtäviä hoitaessaan osoittautunut luotettavaksi hallituskumppaneiden kannattajien silmissä. Varjopuolena on se, että puolueen oma kannatus on pudonnut aika tavalla, Pitkänen toteaa.
Kehittämisen paikat ovat viestinnässä ja toimintakyvyssä
Voisiko kvartetti ottaa Luottamuspuntarin tuloksista opikseen? Tutkijan mielestä ainakaan henkilön ominaisuuksien muuttamiseen ei kannata lähteä.
– Mielikuvien muuttamista ei pysty tempuilla tekemään.
– Jos Sipilä pystyy tunnistamaan viestinnällisiä heikkouksiaan, niitä kannattaa petrata, Pitkänen viittaa hallituksen toimivuuteen ja onnistumisiin yksittäisissä kysymyksissä.
– Paras keino vahvistaa asemiaan olisi, että omat toimet alkaisivat purra. Siinä syntyisi vaikutelma, että vaikka hallitus on tehnyt vaikeita päätöksiä, ne tuottavat niitä tuloksia, mitä on ajateltukin.
Pitkänen toteaa, että vaikeasti hallittavista ja ennakoimattomista asioista kuten viestinnästä on helpompi antaa ohjeita sivusta kuin toteuttaa niitä.
– Pitäisi pyrkiä välttämään erilaisia kohuja ja epäonnistumisia, joita on tullut useita putkeen. Mielikuvissa ne vaikuttavat heikentävästi.
Grafiikka kuvaa kärkipoliitikkojen luottamusta vastaajien ikäluokan mukaan.
Luottamuspuntari perustuu Mikael Pentikäisen Luottamus-kirjaan
Tutkimuksessa vastaajille esitettiin 18 luottamusta mittaavaa ominaisuutta ja pyydettiin kertomaan, kuinka hyvin tai huonosti ne sopivat neljän suurimman puolueen puheenjohtajaan, Sipilään, Soiniin, Orpoon ja Rinteeseen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös presidentti Niinistöä.
Luottamusta arvioitiin viidellä tekijällä, jotka ovat integriteetti, tahto, kyvykkyys, tulokset ja avoimuus. Lisäksi arvioitiin kehittämishalua, yhteiskuntavastuuta, mainetta ja rohkeutta.
Luottamuspuntari-kyselytutkimus on laadittu Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen Luottamus-kirjassaan rakentamalla mallilla. Kärkipoliitikkojen luottamusta on punnittu samalla menetelmällä kahdesti aikaisemmin, vuosina 2014 ja 2015.
Tutkimukseen vastasi 1040 henkilöä, ja sen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Aineisto kerättiin 27.1.–1.2.2017.
Juhani Ojalehto
