Yrittäjät-akatemia on herättänyt runsaasti kiinnostusta yrittäjien keskuudessa. Kuva: Pixhill
4.7.2022 klo 13:45
Uutinen

Yrittäjät-akatemia tarjoaa oivalluksia yritysvastuuseen – Lähipäivä Porissa SuomiAreenan yhteydessä

SuomiAreena -tapahtuma järjestetään taas koronatauon jälkeen Porissa heinäkuun puolivälissä. Tänä vuonna osa SuomiAreenan ohjelmaa on myös Yrittäjät-akatemian lähipäivä 14. heinäkuuta. Tarjolla on inspiraatiota ja näkökulmia yritysvastuun kehittämiseksi.

Yrittäjät-akatemian lähipäivän esiintyjiä ovat Porissa eettisen ja vastuullisen liiketoiminnan asiantuntija Niina Ratsula, professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, Pomarfin Oy:n toimitusjohtaja Jarno Fonsén, Snowball Growth Partnersin Mika Syrenius, LähiTapiolan viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Eeva Salmenpohja sekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Professori Salonen puhuu Porissa yrityksen vetovoimaisuudesta ja siitä, miksi yritys on olemassa.

Vastuullisuus on megatrendi, ja yritysten tulisi toimia ympäristötietoisesti, kantaa sosiaalista vastuuta sekä varmistaa hyvän hallinnon toteutuminen. Kansallisessa ja EU-tason lainsäädännössä tehdään uusia linjauksia vastuullisuuden toteutumiseksi. Se voi tuntua pk-yritysten arjessa raskaalta, kun resurssit ja voimat kuluvat arjen pyörittämiseen, jota saattaa vaivat koronan jälkeinen ahdinko, sumuinen tulevaisuus ja työvoimapula.  

Professori Salonen kertoo vierastavansa vastuullisuuspuhetta. Syntyy mielikuva, että ennen asioita hoidettiin vastuuttomasti, vaikka niin ei välttämättä ole. Ilmastonmuutos, lajikato ja luonnonvarojen häviäminen ovat ison kuvan asioita, jotka läpäisevät vuosi vuodelta enemmän jokaisen yrityksen tekemistä. Oleellista on, että yrityksen toiminta nivotaan osaksi ratkaisuja mahdollisimman monilla eri tavoilla.

– Yrityksen olisi hyvä miettiä muutama hyvä syy sille, miksi se on olemassa. Jos syyt eivät kestä lähempää tarkastelua, toimintaa kannattaa määrätietoisesti muuttaa. Se, että yritys takoo voittoa omistajille, ei enää riitä yrityksen tarkoitukseksi, Salonen sanoo. 

Yrityksen tarkoituksesta syntyy arvoperusta, joka vastaa siihen, mikä meidän yrityksemme juttu on.

Professori Arto O. Salonen

Yrityksen tulisi miettiä, miten sen toiminta liittyy ihmisten arjen, yhteiskunnallisten ongelmien ja ihmiskunnan hyvän tulevaisuuden varmistamiseen. Salosen mukaan olemassaolon perusteiden listaamisesta ei tarvitse tehdä liian kummallista. Tärkeää on avartaa ajatteluaan tiedostamaan yhteiskunnallisia ja maailmanlaajuisia ongelmia ja sitten pyrkiä olemaan niitä ratkaisevien toimijoiden puolella.  

– Yrityksen tarkoituksesta syntyy arvoperusta, joka vastaa siihen, mikä meidän yrityksemme juttu on. Siitä syntyy tarina, joka puhuttelee niitä ihmisiä, jotka yrityksen toimintaan tutustuvat. Yrityksen toiminnan tarkoitukseen liittyvä tarina perustelee sen, miksi tätä yritystä tarvitaan ja miksi se on olemassa.  

Tarina ei tarkoita päälle liimattua markkinointipuhetta, vaan sen täytyy olla uskottava perustelu toiminnalle. Perusteet liittyvät siihen, miten nykyajan ihmiset elämänsä kokevat.  

Yhä useammat nuoret haluavat työn tarjoavan merkitystä. Pidemmälle urallaan ehtineet saattavat hypätä pois oravanpyörästä, jos ainutkertainen elämä kuluu työssä, joka ei tarjoa merkitystä. Ja kuinka surullista on, jos toteaa, että oma työ on niin merkityksetöntä, että olisi parempi, jos sitä ei tekisi? 

Salonen antaa esimerkin. Finlayson on luvannut tuotteilleen viiden vuoden takuun. Vastuullisuus ympäristöä kohtaan syntyy siitä, että yritys tuottaa hyvää tavaraa eikä kuormita ympäristöä kertakäyttöisillä tai lyhytikäisillä tuotteilla. Näin tarina nivoutuu osaksi luonnonvarojen säästämistä. Työntekijät ovat entistä ylpeämpiä työpaikastaan, joka sitoutuu hyvään laatuun. Myös yrityksen maine hyötyy kestävistä tuotteista. 

Toinen esimerkki liittyy kuntasektoriin, missä palkat eivät pysty kilpailemaan yrityssektorin kanssa.  

– Kaupunki alkoi saada hyviä hakijoita, kun se jokaisessa rekryilmoituksessaan avasi työn merkityksen sen vaikutusten kautta. Kaupunki pystyi perustelemaan työlle suurempia merkityksiä kuin palkka, Salonen kertoo.  

Pohdintaa on hyvä käydä ulkopuolistenkin kanssa.  

– Vastikään juttelin monikansallisen yrityksen johtajan kanssa, joka päätti ottaa seuraavassa hallituksen kokouksessa esiin sen, miksi yritys oli olemassa. Minulle se oli täysin selvää ja näin, miten yritys oli linkittynyt paikallisesti, alueellisesti ja planeetan ongelmia ratkoviin kysymyksiin, mutta hän ei ollut oivaltanut sitä, vaan ajatteli yrityksen olevan vain rahantekokone omistajilleen, Salonen kertoo. 

Hän myöntää, että pienen yrityksen on vaikeinta olla rohkeasti mukana ratkaisemassa suuria ongelmia. Vastaus löytyy silti tarkoituksesta.  

– Miksi joku yritys haluaisi tämän yrityksen omalle alueelleen? Mikä yrityksen juttu on ja miten se tuottaa jaettua arvoa, josta hyötyvät kaikki osapuolet, Salonen sanoo.  

Muita kiinnostavia aiheita

Elina Hakola