Yrittäjät: Henkilöstön hallintoedustuksen toteuttamisen rajoittaminen on väärä suunta – ”Toimivia yhteistoimintamalleja ei pidä rikkoa”

Henkilöstön hallintoedustuksella tarkoitetaan henkilöstön oikeutta valita edustajansa työnantajan päättäviin toimielimiin. Henkilöstön hallintoedustusta koskevia säännöksiä sovellettaisiin jatkossa vähintään sata työntekijää työllistäviin yrityksiin. Henkilöstön hallintoedustus olisi toteutettava hallituksessa tai johtoryhmässä tai niitä vastaavissa toimielimissä.

Nykyisin lakia sovelletaan yrityksissä, joissa on vähintään 150 työntekijää. Henkilöstön hallintoedustus on toteutettava, jos vähintään kaksi henkilöstön enemmistöä yhdessä edustavaa henkilöstöryhmää sitä vaatii. Jatkossa riittäisi, että henkilöstön enemmistö edustajan välityksellä tai muutoin sitä vaatii.

Suomen Yrittäjät kritisoi sitä, että hallintoedustuksen toteuttamistapa rajoittuisi.

– Sopimusperusteisten hallintoedustusjärjestelmien poistaminen on täysin väärä suunta. Sopimukseen perustuvia järjestelmiä on laajasti käytössä, eikä toimivia yhteistoimintamalleja ja yrityksen kulttuuriksi muodostunutta toimintaa pidä rikkoa, Suomen Yrittäjien johtava asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan mahdollisuus hallintoedustuksen toteuttamistavasta sopimiseen on tarpeen, koska yritysten rakenteet ja hallintomallit poikkeavat toisistaan.

– Työntekijöillä on aina mahdollisuus vaatia myös lakiin perustuvaa hallintoedustusta, mutta sopimusperusteiset järjestelmät on käytännössä koettu monesti toimivammiksi.

Säästövapaaseen muutoksia

Toinen lakimuutos, josta hallitus pyytää lausuntoja, on säästövapaan pitämisen ajankohta.

Säästövapaalla tarkoitetaan mahdollisuutta siirtää osa vuosilomasta käytettäväksi myöhempänä ajankohtana. Nykyisin työntekijä voi päättää säästövapaan ajankohdan, jos työntekijä ja työnantaja eivät pääse siitä yhteisymmärrykseen.

Lähtökohtana olisi jatkossakin, että työntekijä ja työnantaja sopivat säästövapaan ajankohdasta. Jatkossa työnantaja voisi kuitenkin kieltäytyä työntekijän pyynnöstä pitää säästövapaa tiettynä ajankohtana, jos se aiheuttaisi työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa tai jos se estäisi tasapuolisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisen.

Yrittäjien Mäkelän mukaan säästövapaata koskevat muutokset ovat oikeansuuntaisia.

– Työntekijän yksipuolinen oikeus säästövapaan sijoittamiselle on ollut ongelmallinen, ja esitettävät muutokset korjaavat tämän epäkohdan.

– Säästövapaan ajankohdasta sopiminen on yleensä molempien osapuolten kannalta tarkoituksenmukaisinta, Mäkelä jatkaa.

Lausuntoaikaa on 12. maaliskuuta saakka. Tavoitteena on, että hallitus antaa eduskunnalle esitykset lakimuutoksista keväällä 2026.