Yrittäjät kertovat, mikä nykyisessä työterveysjärjestelmässä mättää: ”Kyllästyin kalliiden saikkulappujen hakemiseen”

Suomen Yrittäjät on ehdottanut, että työterveyshuoltolaista poistettaisiin työnantajan lakisääteisen velvollisuus järjestää työterveyshuolto. Tällä hetkellä lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa järjestämään ennalta ehkäisevän työterveyshuollon.

– On myös työntekijän etu, että työnantaja on sitoutunut palveluihin tahdostaan eikä vain lain takia. Jos velvoite poistetaan, kilpailu palveluntarjoajien kesken kasvaisi ja palveluiden kehittäminen vauhdittuisi. Se voisi avata mahdollisuuksia muille sotealan yrityksille, Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoi Yrittäjien perjantaina järjestämässä työterveyden kehittämiskeskustelussa.

Yrittäjägallupin (vuoden 2025 elokuu) mukaan 57 prosenttia työnantajayrityksistä ei ole tyytyväisiä siihen, miten työnantaja voi arvioida työterveyspalveluiden laskutuksen oikeellisuutta.

Yrittäjien mukaan työterveydenhuoltoa koskevaa säätelyä tulisi kehittää siten, että työterveyspalveluita voisi jatkossa ostaa palveluntuottajilta myös osakokonaisuuksina.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula totesi tilaisuudessa suhtautuvansa ehdotukseen mielenkiinnolla. 

– Olen monesta asiasta samaa mieltä. Jos joku järjestelmä koetaan turhaksi, se pitäisi lopettaa. Sen takia yrittäjien viesti on syytä ottaa vakavasti, mutta lainsäädännöllisesti asia ei ole helppo.

Koivulan mukaan järjestelmä on aikanaan rakennettu suurille yrityksille.

– Nyt yritykset ovat taloudellisesti tiukoilla, ja siksi keskustelu työterveyden kustannuksista on aiheellista.

”Kunnia-asia pitää piikki auki”

Harri Hellstén huomautti perjantain tilaisuudessa, että moni yritys on tyytyväinen nykyiseen järjestelmään.

– Yrittäjien ehdotuksessa ei ole kyse työterveysjärjestelmän romuttamisesta. Tiedostamme hyödyt, jotka työterveyshuollosta parhaimmillaan saadaan. Tosiasia kuitenkin on, että palvelut ovat keskittyneet ja sen myötä kallistuneet.

Hellsténin mukaan yritysten hallinnollista taakkaa olisi purettava. Nykymallissa yritykset maksavat muun muassa erilaisista asiakirjoista, eivätkä laskutuksen perusteet ole aina selvillä. Hän kiittelee osaa palveluntuottajia siitä, että toiveet laskutuksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi on otettu tosissaan.

– Nyt osa yrityksistä kokee maksavansa kuluja, jotka eivät kuulu työnantajalle. Koetaan, että työnantaja maksaa työntekijän elämäntilanteesta aiheutuvia kuluja.

Perjantaina järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistunut siivousalan yrittäjä Jenni Parpala kertoi selvittäneensä omassa yrityksessään, miksi perusflunssasta annettiin toistuvasti pitkiä sairauslomia.

– Vaihdoimme toiseen palveluntarjoajaan, joka ymmärsi, ettei sellaisesta voi antaa viikon sairauslomaa. Eri asia on, jos työpaikalla sattuu jotain. Silloin yrittäjälle on kunnia-asia pitää piikki auki työterveyshuollossa.

Suomen Yrittäjien valtuuston puheenjohtaja ja sarjayrittäjä Mari Laaksonen kertoi tilaisuudessa äskettäisestä työsuojelutarkastuksesta, jonka seurauksena hän hankki halvimman palvelupaketin.

– Kriteerinäni oli myös palvelun irtisanomisen nopeus. Laki määrää, että työntekijällä pitää olla työterveyshuolto, vaikka kyseessä olisi nollatuntisopimus. Joka ikinen kuukausi maksamme 59 euroa, vaikka emme ole koskaan käyttäneet palvelua. 

Laaksosen isommassa yrityksessä sen sijaan maksetaan kattavasta työterveyshuollon paketista yli 20 000 euroa vuodessa.

– Haluamme pysyä tässä järjettömän kalliissa sopimuksessa, koska 27 vuoden aikana lääkärit ovat pysyneet samoina. Maksamme mielellämme siitä, että lääkäri tuntee henkilökunnan pitkältä ajalta.

Työterveyden piirissä on noin 90 prosenttia suomalaisista. Työterveyshuollon osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on alle neljä prosenttia. Viime vuosina työterveyshuollon piirissä olevien henkilöiden määrä on ollut pienessä nousussa.

”Menettäisimme kokonaiskuvan”

Lääkäripalveluyritykset ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi myönsi paneelikeskustelussa, että palveluntuottajat eivät ole onnistuneet täysin kuuntelemaan yrittäjien toiveita.

– Tarkoituksena ei pitäisi olla sairauslomatodistusten tuottaminen vaan työkyvyn ja terveyshyödyn lisääminen. Tärkeintä on, että ihmiset pidetään töissä ja etsitään keinoja sairauslomien vähentämiseen. Uskon, että tätä kohti ollaan menossa. On totta, että nykymalli ei palvele pieniä yrityksiä ja siltä osin sitä olisi tarve uudistaa.

Yrittäjien ehdottamaa palveluiden pilkkomismahdollisuutta Riihijärvi ei kuitenkaan kannata.

– Jos palveluita pilkotaan useille eri toimijoille, menettäisimme näkemykseni mukaan kokonaiskuvan yrityksen työntekijöiden työkykyyn. Riskinä olisi työkyvyttömyysjaksojen pidentyminen. Malli ajaisi yrityksiä enemmän vakuutusperusteiseen toimintatapaan.

Kuntokeskus Energyn yrittäjä Kari Karhu puolestaan kertoi kokemistaan tapauksista, joissa työterveyshuollosta ei ole ollut lainkaan apua.

– Työfysioterapiasta on poistettu manuaalisen terapian tarjoaminen. Jos työntekijä kärsii esimerkiksi rankalukosta, hän jää useimmiten pois töistä. Tällainen ihminen saattaa ostaa meiltä fysioterapiapalvelun, jossa hänelle tehdään mobilisaatio. Sen jälkeen henkilö useimmiten palaa suoraan töihin. Tiedän satoja tällaisia tapauksia. 

– Jos työntekijän nilkka muljahtaa, suora käynti ortopedillä on paljon parempi kuin käynti työterveyslääkärillä. Monta turhaa lääkärikäyntiä jää pois, kun mennään suoraan oikealle asiantuntijalle.

”Kovaa taitoa muuallakin”

Yrittäjä Jenni Parpala kertoi maksaneensa jo vuosien ajan työterveyshuoltopaketista, joka täyttää nykylain minimivaatimukset. Hän ei halua maksaa siitä yhtään ylimääräistä.

– Kyllästyin siihen, että työntekijät käyttävät työterveyshuoltoa kalliiden saikkulappujen hakemiseen. Nykyisin työntekijä saa olla kolme päivää sairaana omalla ilmoituksellaan. Mielestäni yrittäjää helpottaisi, jos palvelupaketin voisi koota usemmasta eri paikasta. Kovaa ammatillista taitoa on muuallakin kuin vain isoissa terveysalan yrityksissä.

Harri Hellstén muistutti tilaisuudessa, että nykymalli mahdollistaa palveluiden ostamisen palasina, mutta vain harva yritys toimii näin.

– Kun kuitenkin täytyy ostaa kokonaisuus, se on helpompaa hankkia yhdestä paikasta. On kuitenkin myös sellaisia palveluita, jotka eivät kuulu nykylain mukaan työterveyshuoltoon. Näille voisi avata markkinoita.

Lue myös Näin työnantajayrittäjät kertovat työterveyshuollosta

Lue myös Yrittäjät haluaa muutos työterveyshuoltoon