Yrittäjät sekä kunta- ja maakuntavaikuttajat valmistautuvat sote-uudistuksen ja koronan jälkeiseen aikaan – ”Ennen kaikkea toivomme tasavertaisuutta ja reilua kilpailua”

Suomen Yrittäjien kanta sote-palveluiden järjestämiseen on se, että suomalaisten sote-palvelut koko maassa voidaan turvata vain hyödyntämällä yritysten ja järjestöjen osaamista koko maassa. Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä on Suomessa 18 200, jotka työllistävät 88 000 ammattilaista..

Pienten ja keskisuurten sote-yritysten osaamisen hyödyntämisestä käsitellään parhaillaan Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Finlandia-talolla. Tapahtumassa noin tuhat yrittäjää sekä kunta- ja maakuntavaikuttajaa valmistautuvat sote-uudistukseen ja pohtivat kunnan, maakunnan ja yritysten yhteistyötä koronanjälkeisessä maassa.

– Otetaan pienet sote-yritykset mukaan tarjoamaan suomalaisille terveyttä ja palveluita. Tätä myös ihmiset tutkimuksissamme tahtovat. Annetaan kansan valita ja yrityksille mahdollisuus tarjota osaamistaan, toteaa johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä.

Suunta terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä on kuitenkin ollut suunnitelmissa toinen, mikä huolettaa alan pk-yrityksiä ja järjestöjä. Pienyrityksillä pitäisi olla mahdollisuus menestyä kilpailutuksissa. Se edellyttää, että kilpailutukset järjestetään järkevästi.

– Niistä tehdään valmistelussa yritysvaikutusten arviointi, yrityksiä kuullaan, ne jaetaan fiksuihin osiin ja osatarjoukset hyväksytään, Jaskari toteaa.

Yksityisillä tuottajilla on oltava merkittävä rooli palveluiden tuottamisessa

Yksityisten palveluntuottajien toiminta on usein tehokkaampaa ja halvempaa kuin julkisten toimijoiden. Esimerkiksi käy Jyväskylässä kotisairaalahoitoa tarjoava toimitusjohtaja Milla Kuparisen ja tyttäriensä yritys Jyväskylän Hyvän Olon Piste Oy.

Kotisairaalapalvelua tarjoaa Kuparisen mukaan vain kolme tai neljä yksityistä toimijaa koko maassa. Keski-Suomessa Kuparinen on ainoa. Kotisairaalahoito voi tulla kyseeseen esimerkiksi vaikean haavan hoidossa, suonensisäisessä antibioottihoidossa tai saattohoidossa.

Kuparinen aloitti kotisairaalatoiminnan vuonna 2014.

– Vuonna 2015 tarjosimme palvelua 200 eurolla vuorokaudessa. Vuorokausi vuodeosastolla terveyskeskuksessa maksoi tuolloin 400 euroa ja erikoissairaanhoidossa 800 euroa vuorokaudessa. Sittemmin kaikkien toimijoiden hinnat ovat nousseet, mutta samassa suhteessa, Kuparinen kertoo.

Hän korostaa, että kyse ei ole siitä, onko rahaa vai ei, vaan siitä, mihin ja miten ne käytetään.

– Kaupungin ja kuntien byrokratia on monimutkaisempaa, kun yksityisellä puolella asiat ratkaistaan halki, poikki ja pinoon, Kuparinen toteaa.

Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikaisen mukaan hyvinvointialueen tulisi ottaa laajasti käyttöön palvelusetelit, henkilökohtaiset budjetit ja ostopalvelut, jotka ovat jaettu tarkoituksenmukaisiin osiin.

– Ennen kaikkea toivomme tasavertaisuutta ja reilua kilpailua. Kaikki lähtee siitä, että tulevat aluepäättäjät linjaavat palvelustrategiassaan, että yksityisillä tuottajilla on merkittävä rooli palveluiden tuottamisessa asukkailleen. Lisäksi alueiden on laskettava oman palvelutuotantonsa kustannukset tavalla, joka mahdollistaa julkisen ja yksityisen tuotannon kustannusten aidon vertailun, Matikainen jatkaa.

71 prosenttia kannattaa yksityisten palvelutuottajien ottamista mukaan

Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti monituottajamalliin. Monituottajamalli tarkoittaa sitä, että palveluita tuottavat ja tarjoavat sekä julkinen sektori, yksityiset toimijat että järjestöt.

Suomen Yrittäjät ja sen toimialajärjestöt Hyvinvointiala HALI ry ja Lääkäripalveluyritykset ry LPY teettivät tutkimuslaitos Kantarilla kyselyn, johon vastasi yhteensä 1 611 henkilöä syyskuussa.

Kansalaisista yli 71 prosenttia pitää hyvänä, että hyvinvointialue käyttää julkisten sote-palvelujen tuottamiseen myös yksityisiä palvelutuottajia.

– Suhtautumisessa ei ole merkittäviä eroja vastaajan sukupuolen, iän, asuinpaikan, bruttovuositulojen tai sen mukaan onko taloudessa lapsia vai ei, Jaskari toteaa.

Palvelusetelin käyttöä halutaan lisää ja digitaaliset ja etäyhteydellä toteuttavat palvelut kiinnostavat. Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä palvelusetelin käyttöä joko huomattavasti tai jonkin verran.

– Yksityisen etälääkärin käyttö lisääntyisi huomattavasti, mikäli yksityisen etälääkärin vastaanotolle pääsisi terveyskeskusmaksun hinnalla. Näin toteaa yli 50 prosenttia vastaajista, Jaskari jatkaa.

Toimitus

toimitus(at)yrittajat.fi