Yrittäjät tyrmää hallituksen suunnittelmat tartuntatautilain väliaikaisista muutoksista syksyksi – ”Terveydenhuollon resurssiongelmia ei voi kaataa yritysten niskaan”
Johtaja Janne Makkula pitää väliaikaisen lain perusteita kevyinä, rajoituksia ylimitoitettuina, eikä niitä voida pitää oikeasuhtaisina tai välttämättöminä.
Hallitus on laatinut esitysluonnoksen tartuntatautilain väliaikaisesta muutoksesta. Esityksen mukaan osa tartuntatautilain voimassa kesäkuun loppuun asti voimassa olleista pykälistä oltaisiin tuomassa takaisin voimaan epidemiatilanteen heikkenemisen varalta, ja laki olisi voimassa vuoden loppuun saakka.
Hallituksen esityksessä todetaan, että rajoituksilla ei enää pyritä ehkäisemään covid 19 -taudin leviämistä vaan taudista aiheutuvaa vakavaa terveydenhuollon kuormittumista.
Yrittäjät ei kannata muutosta
Suomen Yrittäjät ei kannata lain etenemistä tai voimaantuloa. Johtaja Janne Makkula pitää lain perusteita kevyinä, rajoituksia ylimitoitettuina, eikä niitä voida pitää oikeasuhtaisina tai välttämättöminä.
– Tauti on tullut keskuuteemme jäädäkseen. Epidemian alkuvaiheessa siitä ei tiedetty paljoakaan, mutta nyt siitä tiedetään enemmän. Sen kanssa täytyy oppia elämään, eikä säätää väliaikaisia lakeja varsin itseasiassa kevyin perustein, Makkula sanoo.
Sääntelyn jatkolle pitäisi olla hyvin painavat syyt, kun on kyse perusoikeuksien, kuten elinkeinovapauden, rajoittamisesta.
Vaarallinen tie
Suomen Yrittäjät on jättänyt hallituksen esitykseen lausunnon. Sen mukaan olisi kohtuutonta, että rajoitukset oikeutettaisiin vajavaisesti resursoidun terveydenhuollon kantokyvyn ylittymisellä.
– Terveydenhuollon resurssiongelmia ei voi kaataa yritysten niskaan. Ei ole näyttöä, että sulkemispäätöksillä voidaan vaikuttaa taudin kulkuun.
Makkula ei pidä rajoituksia juridisesti perusteltuina. Väliaikaiset lait eivät myöskään voi olla tapa toimia. Jo niiden mahdollisuus luo ongelman, sillä ne lisäävät epävarmuutta, jota ei kaivata.
– Lähdemme vaaralliselle tielle, jos väliaikaisilla laeilla voidaan rajoittaa elinkeinovapautta. Jos haluamme varautua yllättäviin tilanteisiin, pitää aloittaa pohdinta siitä, millaista pysyvää lainsäädäntöä tarvitaan, Makkula jatkaa.
Epäselyyksiä korvausperusteissa
Hallituksen esitys on ongelmallinen myös sanallisen ilmaisun tasolla. Esimerkiksi rajoitusten kompensaatiota ja tilojen sulkemista koskeva määrittely pitäisi olla tarkasti ja selkeästi ilmaistu, jotta oikeus korvaukseen olisi ennakoitavissa perussäännöksessä.
Korvaukselle tulisi kuitenkin olla valtiontukilupa. Euroopan komissio on lopettanut kesäkuun lopussa covid-19-pandemiaan liittyvien tilapäisten valtiontukipuitteiden soveltamisen. Valtiontukisääntelyn osalta ei siten ole olemassa selkeää oikeusperustaa korvauksen maksamiseen. Yritysten de minimis -tukimäärät ovat pandemian jälkeen täynnä, joten on erittäin epäselvää, voitaisiinko tukea maksaa, vaikka laki siihen periaatteessa oikeuttaisi. Pääset lukemaan Suomen Yrittäjien lausunnon kokonaisuudessaan täältä.
