Yrittäjien ääni kuuluu nyt Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuustossa – kolme kuntapolitiikassa vaikuttanutta konkariyrittäjää avaa ensitunnelmiaan

Keski-Suomen uuden hyvinvointialueen ihka ensimmäisessä valtuustossa starttaa pian joukko kokeneita yrittäjiä, jotka ovat toimineet vuosien ajan kunnallispolitiikassa eri puolilla maakuntaa. Saara Kässi-Jokinen Keuruulta, Jani Ylälehto Pihtiputaalta ja Katja Isomöttönen Jyväskylästä haluavat taata jokaiselle keskisuomalaiselle laadukkaat palvelut myös tulevaisuudessa.

Saara Kässi-Jokinen (keskusta) on pyörittänyt yhdessä miehensä kanssa Taatilan maatilaa Keuruulla jo 11 vuoden ajan. Maatalousyrittäjyyden rinnalla pariskunta tekee pienimuotoista koneurakointia ja elintarvikejalostusta. Kuntapolitiikassa Kässi-Jokinen on kolmatta kauttaan.

– On mahtavaa päästä toimimaan Keuruun alueen edunvalvojana, jotta sosiaali- ja terveysalan yritykset – ja siten myös työpaikat ja palvelut – säilyvät meillä maakunnan reuna-alueilla myös jatkossa, hän sanoo.

Samaan yhtyy toisen polven kuljetusalan yrittäjä Jani Ylälehto (keskusta), joka asuu myös hyvinvointialueen laitamilla Pihtiputaalla. Yrittäjänä hän on toiminut vuodesta 1999. Nyt hän on myös Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n puheenjohtaja. Hänen kolmas kautensa kunnallispolitiikassa on meneillään parhaillaan.

Pitkän linjan kuntapoliitikkona tunnetaan myös yrittäjäperheen kasvatti Katja Isomöttönen (kokoomus), joka päätyi Jyväskylän kunnallispolitiikkaan vuonna 2008. Ensimmäisen liikeideansa, lasten taikataikinan, hän kehitti 1990-luvun lopussa. Viimeiset seitsemän vuotta hän on kuitenkin toiminut päätoimisesti Perhepäiväkoti Pikkumöttösen yrittäjänä.

– Uskon, että keskustakaupunki Jyväskylä kasvaa jatkossakin esimerkiksi uusien sote-alan yrityksien ansiosta. Se taas luo kehittymismahdollisuuksia ja elinvoimaa myös pienemmille ympäryskunnille Keski-Suomen alueella, Isomöttönen näkee.

Monituottajamalli tukemaan paikallista yritystoimintaa

Aluevaalien alla paljon puhututtanut monituottajamalli saa kannatusta uuden aluevaltuuston yrittäjäjäseniltä. He pitävät tärkeänä, että myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on yhtäläinen mahdollisuus tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kunnallisten toimijoiden rinnalla.

– Meillä haja-asutusalueellakin on lukuisia pienyrityksiä, jotka tuottavat laadukkaita sote-palveluita muun muassa kehitysvammaisille ja vanhuksille. Näille yrityksille on oltava paikkansa jatkossakin, koska kaikki palvelut eivät voi olla julkisen tuotannon varassa, Kässi-Jokinen toteaa.

Lisäksi dynaamista kilpailutusta pitäisi lisätä ja purkaa kilpailutuksia pienempiin osiin, jotta pienetkin toimijat pääsevät samalle viivalle isompien kanssa, painottaa Isomöttönen. Hänen mielestään monituottajamallissa on olennaista kertoa avoimesti, miten kustannukset syntyvät sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

– Kun yksityisen ja julkisen puolen lisäksi saadaan mukaan vielä järjestötoimijat, lopputuloksena on varmasti kustannustehokas, laadukas ja hintatasoltaan järkevä palvelutarjonta. Tällöin myös loppuasiakas saa itse valita hänelle sopivimman palvelun, Isomöttönen näkee.

Ylälehto on samoilla linjoilla Kässi-Jokisen ja Isomöttösen kanssa. Hän uskoo, että yritykset ovat erittäin tärkeitä sparraajia julkisen puolen toimijoille. Siksi yritysmaailman käytänteistä olisi hyvä ottaa opiksi, kun uuden hyvinvointialueen tuottajamallia ryhdytään rakentamaan.

– Toimintamalli on suunniteltava fiksusti yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Jos vaikkapa joku palvelu on toimivampi ja asiakasystävällisempi yksityisellä puolella, miksi sitä ei käytettäisi, Ylälehto linjaa.

Hoitojonot kuriin palvelusetelipalveluiden avulla

Palveluseteli mahdollistaa sen, että sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan hankkia myös yksityisiltä palveluiden tuottajilta. Kaikki kolme yrittäjää näkevät, että palveluseteli tulisi ottaa nyt entistä laajemmin ja ketterämmin käyttöön, jotta hoitoon pääsy voidaan varmistaa jokaiselle.

Pitkien hoitojonojen purkamisessa palveluseteli nähdään erinomaisena vaihtoehtona. Itsekin palveluseteliyrittäjänä työskentelevä Isomöttönen tähdentää, että valtaosa palveluseteliyrittäjistä on nimenomaan pieniä kotimaisia elinkeinoharjoittajia eikä ulkomaisia jättiyrityksiä, kuten julkisuudessa kuulee välillä puhuttavan.

– Palveluseteleiden käyttöön perustuvaa yritystoimintaa on helppoa ja kannattavaa hyödyntää. Samalla hyvinvointialueella voi olla monenkokoista ja -näköistä palveluntuottajaa. Esimerkiksi hammashoito on yksi selvä vaihtoehto palvelusetelipalveluksi, Isomöttönen painottaa.

Ylälehto puolestaan nostaa esiin sen, että integraatiot sosiaali- ja terveyspuolen välillä sekä perustason ja erikoissairaanhoidon välillä tulisi saada toimimaan nykyistä paremmin. Näin potilaan hoitoketju ei katkea missään vaiheessa.

– Jatkossa on satsattava entistä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn ja siihen, että hoitoon pääsee mahdollisimman nopeasti. Jos hoitoon pääsy pitkittyy, yhteiskunnalle tulee tästä usein vain enemmän kuluja, Ylälehto huomauttaa.

Ylälehto, Isomöttönen ja Kässi-Jokinen sanovat myös, että ainakin perustason työterveyshuolto on varmistettava työntekijöille yrityksen paikkakunnasta riippumatta. Jos työssäkäyvät ihmiset eivät pääse sujuvasti työterveyteen, yritykselle voi aiheutua huomattavasti lisävaivaa ja turhia kuluja.

Rahoituksen on riitettävä myös pelastustoimen järjestämiseen

Vaikka pelastustoimi kattaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon verrattuna huomattavasti pienemmän osan hyvinvointialueen kokonaisbudjetista, Ylälehto ja Kässi-Jokinen pitävät erityisen tärkeänä, ettei sen merkitystä unohdettaisi myöskään haja-asutusalueilla.

– Pelastustoiminnan ylläpitäminen myös täällä maakunnan reuna-alueilla on sekä asukkaiden että yritysten kannalta elintärkeää. Hädän hetkellä minuutit ovat pitkiä, ja pahimmillaan avun viipyminen voi olla yritystoiminnalle tuhoisaa – puhumattakaan inhimillisestä näkökulmasta, Kässi-Jokinen sanoo.

Myös Isomöttönen painottaa pelastustoimen arvoa ja merkitystä, koska se on jäänyt keskusteluissa sosiaali- ja terveydenhuollon jalkoihin. Hänen mielestään pelastustoimea on tosin hankalampi yksityistää, mutta perinteistä keinovalikoimaa olisi hyvä tarkastella laajemmin. Hän pohtii, olisiko jatkossa mahdollista hyödyntää apuna esimerkiksi vapaapalokuntatoimintaa.

Kaikki kolme yrittäjää uskovat, että pelastustoimen, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelut saadaan toteutettua järkevästi, kunhan rahoituksen raameista pidetään kiinni. Siksi hallinnon kustannukset olisi saatava mahdollisimman pieniksi ja kohdennettava rahat ennen kaikkea palveluiden hankintaan ja tuottamiseen – eli ihmisten hyvinvointiin.

Jokaisen kunnan parhaat toimintatavat hyötykäyttöön

Koska Suomi jaetaan nyt uusiin hyvinvointialueisiin ensimmäistä kertaa, aluevaltuustojen järjestäytyminen ottaa varmasti aikansa, yrittäjät uskovat. He pitävät kuitenkin tärkeänä, että eri kuntien toimintatapoja arvioidaan alusta lähtien avoimesti ja otetaan niistä parhaat käyttöön.

– Kunhan valtuusto pääsee tositoimiin, toivon, että käytössä olevia resursseja pystytään jakamaan järkevästi. Tällöin ympäri maakuntaa olisi tarjolla tasalaatuista palvelua. Monipuolisen palveluverkon takaamiseksi tarvitaan myös uusia yrittäjiä hommiin, Kässi-Jokinen sanoo.

Yrittäjämäistä asennetta tukee myös Ylälehto, jonka mielestä yritystoiminnasta tuttua matalan organisaatiotason mallia tulisi hyödyntää hyvinvointialueen johtamistyössä. Tiedolla johtaminen on nostettava aluevaltuuston keskiöön.

– Keski-Suomea ei kannata räjäyttää kertarysäyksellä uuteen malliin, vaan arvioida eri toimien tärkeysjärjestys, mitä aletaan muuttaa ensimmäisenä. Hokkuspokkus-temppuja ei ole varmastikaan luvassa, Ylälehto näkee.

Isomöttönen jatkaa, että nyt ei ole syytä poteroitua kuntien omiin käytänteisiin eikä sulauttaa kaikkea kertaheitolla yhteen. Tavoitteena on rakentaa ennen muuta koko Keski-Suomen yhteinen hyvinvointialue, jossa hyvä elää ja yrittää.

– Uskon, että myös yritysmaailman parhaista käytänteistä kannattaa ottaa opiksi. Siksi me yrittäjät olemmekin mukana aluevaltuustossa, Isomöttönen vakuuttaa.

Nelli Leppänen