Yrittäjien hakemat työkyvyttömyyseläkkeet 10 % kasvussa – määrä vakiintunut korkeammalle tasolle kuin ennen koronaa

Yrittäjien hakemien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on noussut viime vuodesta yli 10 %. Myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut samassa suhteessa. Luvut koskevat Elosta haettuja eläkkeitä. Elo on Suomen suurin yrittäjien eläkevakuuttaja.

Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin mukaan yrittäjien aktiivisuus hakea työkyvyttömyyseläkkeitä on vakiintunut korkeammalle tasolle kuin ennen koronaa. Ilmiön taustalla on Korhonen-Yrjänheikin mukaan kaksi selkeää syytä: alimman vanhuuseläkeiän nouseminen ja yrittäjien toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, jotka vaikeuttavat liiketoimintaa.

Yrittäjien tilanteesta kertovat myös Elon tuoreen pienyrittäjäkyselyn (10/2025) tulokset. Peräti 79 % pk-sektorin yrittäjistä kertoo työnsä muuttuneen vaativammaksi pelkästään viimeisen vuoden aikana. Samassa tutkimuksessa peräti 40 % yrittäjistä sanoo kokevansa voimakasta stressiä.

– Takana on taloudellisesti erittäin vaikeita aikoja ja pitkittynyt ajanjakso, kun tulevaisuuden näkymät ovat olleet poikkeuksellisen epävarmat. Kyllähän suomalaista yrittäjäkuntaa on tässä koeteltu kovalla kädellä, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.

Yrittäjä hakee työkyvyttömyyseläkettä työntekijää vanhempana

Tyypillinen yrittäjä, jolle myönnetään työkyvyttömyyseläke, on 57-vuotias mies, joka on kohdannut vakavia tuki- tai liikuntaelinsairauksia. Yli 60-vuotiaiden osuus yrittäjien työkyvyttömyyseläkehakemuksista on kasvanut merkittävästi ja kasvu on ollut nopeaa. Tällä hetkellä jopa 34 % uusista hakemuksista tulee tästä ikäryhmästä.

Työntekijöihin nähden yrittäjät hakevat työkyvyttömyyseläkkeitä keskimäärin 5 vuotta vanhemmalla iällä, 54-vuotiaina.

– Meille yrittäjien suurimmassa eläkeyhtiössä näkyy selvästi, että yrittäjät saavat varsin vähän ennaltaehkäisevää tai matalan kynnyksen tukea työkykynsä haasteisiin. Kaikilla ei ole käytössään työterveyden palveluita ja julkisella puolella hoitoonpääsyn ongelmat näkyvät myös yrittäjien keskuudessa valitettavalla tavalla, kertoo Korhonen-Yrjänheikki.

Myös yrittäjien pitäisi saada eläkeyhtiöstä tukea työkykyriskeihin

Korhonen-Yrjänheikin mukaan työeläkeyhtiöön otetaan yhteyttä, kun oma työkyky on jo heikentynyt merkittävästi ja oma tilanne on varsin vakava. Hänen mukaansa sekä yrittäjän itsensä että yhteiskunnan etu olisi, että omaan eläkeyhtiöön luotaisiin kontakti paljon aiemmin.

– Helpolla nämä yrittäjät eivät anna periksi. Päinvastoin, monille tuntuu olevan vaikeaa myöntää, että työkyky on ottanut kovan kolauksen. Me Elossa ymmärrämme yrittäjien näkökulman. Tällä hetkellä moni yrittäjä kokee, että tukea on vähän tarjolla ja yrittäjät ovat tilanteensa kanssa kovin yksin. Ammatillisen kuntoutuksen avulla saamme tuettua osaa yrittäjistä jatkamaan työuraa, mutta valitettavasti osalla työkyky on jo heikentynyt niin paljon, että työkyvyttömyyseläke on ainoa vaihtoehto.

Korhonen-Yrjänheikki ehdottaakin, että yrittäjien saamia palveluita kehitettäisiin niin, että työeläkeyhtiöillä olisi jatkossa mahdollisuus tarjota työkyvyn osalta ennaltaehkäisevää tukea työkyvyttömyysriskeihin. Tällä hetkellä sääntely mahdollistaa työkyvyttömyysriskien hallinnan vain työntekijöille.

– Olisi sekä yrittäjien itsensä että yhteiskunnan etu, että me eläkeyhtiöissä voisimme auttaa yrittäjiä tunnistamaan työkykyriskejä ja hakemaan apua työkyvyn haasteisiin varhaisessa vaiheessa. Näin voitaisiin parhaimmillaan ennaltaehkäistä vakavia työkykyhaasteita ja säästää myös kuluissa, kun työkyvyttömyyseläkkeiltä vältyttäisiin.