Yrittäjien hallitus: Perintö- ja lahjaveron poisto tehtävä vastuullisella tavalla 

Perintö- ja lahjaveron poisto nousi julkiseen keskusteluun viime viikon lopulla, kun hallitus valmistautuu huhtikuun kehysriiheen.

Suomen Yrittäjät kannattaa perintö- ja lahjaveron poistamista. Yrittäjäjärjestön hallitus korostaa kuitenkin tiistaisessa kannanotossaan, että poisto on tehtävä ”talouden ja kasvun kannalta vastuullisella tavalla”. 

– Perintö- ja lahjaveron tuotto on yhteensä yli miljardi euroa. Eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet laajalti velkajarruun, joka tarkoittaa tuntuvia sopeutustoimia tulevina vuosina, jotta Suomen nopea velkaantuminen taittuu laskuun. Siksi hallituksen pitää ensisijaisesti etsiä perintö- ja lahjaveron poistoa vastaava säästö muista julkisista menoista. Tämä olisi vastuullista talouspolitiikkaa, Yrittäjien hallitus lausuu kannanotossaan. 

– Perintö- ja lahjaveron poistoa ei saa missään tapauksessa rahoittaa veronkiristyksillä, joilla on vielä suuremmat negatiiviset vaikutukset kasvuun ja yrittäjyyteen, kuten kiristämällä listaamattomien yritysten osinkoverotusta. Yrittäjät kiittää hallitusta siitä, että se on määrätietoisesti pitänyt kiinni linjastaan, jonka mukaan osinkoverotusta ei kiristetä, Yrittäjien hallitus jatkaa kannanotossaan. 

Yrittäjät muistuttaa, että hallitus on tehnyt päätöksen alentaa 2027 alusta yhteisöveroa investointien houkuttelemiseksi ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

– Päätös oli yrityksille strateginen viesti, jonka syyt eivät ole poistuneet. Yrityksille ennustettava veropolitiikka on keskeinen vakaan toimintaympäristön lähtökohta, Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo. 

Jos perintö- ja lahjaveron poistoa rahoitetaan kiristämällä luovutusvoittoveroa, niin tätä veroa pitää Yrittäjien mukaan huojentaa, jos perintö realisoidaan esimerkiksi viiden vuoden kuluessa, jotta verorasitus ei kiristy kohtuuttomasti perintöomaisuutta luovutettaessa. 

Yrittäjät esittää myös laajaa toimenpideohjelmaa, joka sisältää hankintalain läpiviennin, yrittäjien eläkelain uudistamisen, maksuehtosäätelyn valvonnan, työaikaa pidentävien toimien valmistelun käynnistämisen, sairausajan omavastuuajan muutoksen valmistelun, rakentamisen korjaussarjan, pk-yritysten rahoitusten vahvistamisen sekä normien purkamisen ja sääntelyn järkeistämisen.