Yrittäjien Pentikäinen podcastissa: Nämä ovat vaihtoehdot YEL-järjestelmän kehittämiseksi

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan yrittäjillä on nykyisestä YEL-järjestelmästä ”aitoja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia”, mutta myös paljon väärää tietoa.

– Vain kolmannes yrittäjistä, 34 prosenttia, tietää, että valtio rahoittaa kolmasosan yrittäjäeläkkeistä, hän sanoo viitaten Yrittäjägallupin tuloksiin.

Pentikäinen näkee eläkejärjestelmässä tehostamisvaraa, mikä hyödyttäisi niin palkansaajia kuin työnantajia.

– Olen itse arvioinut, että eläkejärjestelmää voisi tehostaa vuositasolla 100–150 miljoonalla eurolla. Kun järjestelmään saadaan lisää tehoa, se tarkoittaa lisää palkkaa palkansaajalle tai pienempiä maksuja työnantajille, Pentikäinen kertoo kansanedustaja Martin Paasin (kok) podcastissa.

Yrittäjien toimitusjohtaja odottaa suurella mielenkiinnolla Jukka Rantalan marraskuun lopussa valmistuvaa selvitystä YEL-järjestelmän kehittämisestä. Hallitus linjasi puoliväliriihessään korjaavansa yrittäjien eläkejärjestelmää siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Tuolloin Pentikäinen piti linjausta riskinä, joka voi nostaa monien yrittäjien eläkemaksuja.

– Toivotaan, että Rantala oikeasti selvittää YEL-järjestelmän eri vaihtoedot. Vaihtoehtoina ovat nykyinen työtulomalli, todellisiin tuloihin perustuva malli ja kolmas malli, jota kutsun joustomalliksi. Siinä yrittäjä saisi päättää eläkemaksunsa pakollisen vakuuttamisen alarajan yläpuolella, Pentikäinen sanoo podcastissa.

Rajalan toimeksiannon ulkopuolelta Pentikäinen nostaa tarpeen selvittää, pitäisikö yrittäjäeläkkeet keskittää vain yhteen eläkelaitokseen. Selvitys on kirjattu hallitusohjelmaan. Hän toivoo, että sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) käynnistäisi tämän selvityksen pikaisella aikataululla.

Jyrkkä ei osinkojen sitomiseen YEL-työtuloon

Pentikäinen pitää YEL-järjestelmä kehittämistyössä tärkeänä huomioitavana seikkana sen, että eri yhtiömuotoja kohdellaan samanarvoisesti.

– Toiminimiyrittäjiä on noin kolmannes suomalaisista yrittäjistä. He eivät maksa itselleen palkkaa kuten osakeyhtiöyrittäjät, jotka ottavat usein osan tulovirrasta myös osinkoina. Suomeen pitäisi rakentaa järjestelmä, joka kohtelee näitä yhtiömuotoja yhdenvertaisesti.

Pentikäinen suhtautuu rakentavasti ehdotukseen, joka sitoisi YEL-työtulon yrittäjän todellisiin tuloihin. Erityisen kielteisenä hän pitää osinkojen sisällyttämistä todellisiin tuloihin ja eläkemaksun perusteeksi.

– Osinko on lähtökohtaisesti pääomatuloa, ei työn arvoa. Voi kysyä, kertooko itse asiassa palkkakaan, mikä on työn todellinen arvo. Tämän takia järjestelmän sitominen todellisiin tuloihin ei ole ongelmaton.

Jos YEL-työtulon perusteena olisi jokainen yrittäjätyöstä saatu euro, se voisi Pentikäisen mukaan aiheuttaa ongelmia pienimmille yrityksille, jotka nyt ovat YEL-vakuuttamisen rajan alapuolella.

– Heillekin tulisi siinä tapauksessa eläkemaksu.

Laskuri ärsyttää edelleen

Vuonna 2022 käyttöön otettu Eläketurvakeskuksen kehittämä YEL-työtulolaskuri on ollut yhtenä perusteena eläkeyhtiöiden tekemille työtuloehdotuksille. Laskurissa käytetään taustamuuttujina liikevaihtotietoja menneeltä kolmelta vuodelta, arviota liikevaihdosta uusilta yrittäjiltä ja ilmoitettua toimialan mediaanipalkkaa. Olemme uutisoineet laskurin aiheuttamista ongelmista. 

– Se on ärsyttänyt yrittäjiä.  Valtaosa ehdotuksista on sopinut yrittäjille, mutta 10–20 prosentissa ehdotuksista laskuri on esittänyt mielivaltaisen arvion YEL-työtulosta, Pentikäinen sanoo podcastissa.