Yrittäjien Pentikäinen: Rekisteri vähentäisi avoimuutta suhteessa päättäjiin – ”Suomen etu on ollut arkinen vuoropuhelu”
Esitys avoimuusrekisteristä vaikeuttaisi päättäjien pysymistä ajan tasalla yritysten ja järjestöjen tarpeista, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen avoimuusrekisterilaiksi, ja se on tällä hetkellä eduskunnan valiokuntien käsittelyssä. Tarkoitus on, että avoimuusrekisterilaki tulisi voimaan vuoden 2024 alussa.
– Esityksellä on hyvä tavoite lisätä avoimuutta, mutta valittu tapa on väärä ja voi johtaa päinvastaiseen. Yritysten ja yhdistysten avoimuus suhteessa päättäjiin vähenee esityksen edellyttämän raportointitaakan vuoksi, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Avoimuusrekisterilaissa säädettäisiin oikeushenkilöille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille velvollisuus ilmoittaa rekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja siihen liittyvästä, elinkeinona harjoitettavasta vaikuttamistoiminnan neuvonnasta.
– Suomen etu on ollut arkinen päättäjien, yritysten ja yhdistysten vuoropuhelu. Nyt siihen tuodaan hankala byrokratia ja raportointi, jolla tulee väistämättä olemaan seurauksia.
– Haluammeko sitä, että esimerkiksi yritysten vaikuttaminen keskittyy järjestöille ja viestintätoimistoille? Minä ainakin toivon, että yrittäjät ja yritykset uskaltavat pitää yhteyttä päättäjiin ja virkakuntaan ilman pelkoa uhkasakoista tai raportointivastuista, Pentikäinen sanoo.
Pentikäisen mukaan avoimuusrekisteriesitys lisäisi ehdotetussa muodossaan vaikuttamistyötä tekevien hallinnollista taakkaa. Jokaisen pitäisi raportoida yhteydenpidosta, jos kontakteja on yli viisi. Rekisteriviranomaisena toimisi Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Toimitusjohtaja Pentikäinen kirjoitti aiheesta myös viikonvaihteessa Iisalmen Sanomien kolumnissaan.
– Jos minä esimerkiksi tapaan kansanedustajan Lapinlahden hiihtoladulla ja esitän toiveita liittyen tulevaan hallitusohjelmaan, tästä pitää tehdä raportti viranomaiselle, Pentikäinen kirjoitti.
– Jos pitää yhteyttä poliitikkoihin, on parempi olla puoluetehtävässä, koska silloin raportointivastuuta ei ole. Myös kunnat ja hyvinvointialueet on vapautettu raportoinnista. Tätä ei voi pitää tasapuolisena eikä johdonmukaisena, Pentikäinen jatkoi Iisalmen Sanomien kolumnissaan.
– Moni yritys voi lopettaa päättäjävuoropuhelun, jotta ei riko sääntöjä ja välttää raportointitaakan. Esitys voi vahvistaa vaikuttamista tekevien etujärjestöjen ja viestintätoimistojen roolia.
Pentikäisen mukaan laki vähentäisi yhdistysten, yritysten ja päättäjien arkista vuoropuhelua.
– Tässä voi nähdä kaksinaismoralismia. Eduskunnassa olevaa esitystä pitää muuttaa siten, että yhteydenpidosta ei tule kohtuutonta raportointitaakkaa. Tähän on vaihtoehtoja, hän kirjoittaa.
