Yrittäjien ”vaaralliset” soitot lisääntyivät Kriisipuhelimessa – Yksi syy on yleistynyt pandemian aikana
Itsetuhoisista ajatuksista kertovat soittajat eivät välttämättä uskalla puhua ajatuksistaan omille läheisilleen.
Yrittäjien soitot Kriisipuhelimeen vähentyivät viime vuonna hieman vuodesta 2020, mutta niitä on edelleen enemmän kuin vuonna 2019, jolloin soittoja rekisteröitiin 760. Vuonna 2020 määrä oli 22 prosenttia suurempi. Viime vuonna määrä laski 820 soittoon.
Suurin osa yrittäjien soitoista tulee 30–64 -vuotiailta. Valtaosa heistä, viime vuonna 46 prosenttia, on miehiä.
– Eniten soitetaan ihmissuhteisiin liittyvistä ongelmista. Toiseksi yleisin syy on paha olo. Sillä viitataan ahdistuneisuuteen, pelkoon ja masentuneisuuteen, Mieli ry:n kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter kertoo.
Kolmantena syynä ovat arjen selviytymisen vaikeudet, ennen kaikkea uupuminen ja työelämään liittyvät ongelmat.
– Ahdistuneisuus on korostunut soitoissa pandemian aikana, Winter jatkaa.
Mieli ry:n tilastoista selviää myös, että yrittäjien soitoissa itsetuhoisten keskustelujen osuus on lisääntynyt vuodesta 2020 lähtien. Vuonna 2020 päivystäjät arvioivat tällaisiksi kaikkiaan 73 keskustelua. Viime vuonna niitä oli 103 kappaletta.
”Ahdistuneisuus on korostunut soitoissa pandemian aikana.”
Susanna Winter
– Soittajien joukossa on ollut myös henkilöitä, jotka olivat päivystäjän mielestä akuutisti itsemurhan vaarassa, Winter kertoo. Näiden soittajien kesken sukupuoli jakaantui tasan miehiin ja naisiin.
Tarvittaessa Kriisipuhelimen päivystäjät ottavat yhteyttä viranomaisiin ja soittajaa pyydetään kertomaan sijaintinsa ja puhelinnumeronsa avun saamiseksi. Kriisipuhelimeen soitetaan anonyymisti eikä päivystäjä näe soittajan numeroa.
Vuonna 2021 uutisoimme Yrittäjägallupista, jonka tulosten mukaan lähes neljännes koki olevansa ylirasittunut tai lähellä loppuun palamista. Uupuneimpia olivat pienet työnantajayrittäjät.
”Itsetuhoisuutta vaikea myöntää itselleen”
Yhteensä Kriisipuhelimeen tehtiin viime vuonna yli 300 000 soittoyritystä. Winterin mukaan kaikki eivät pääse läpi, koska linjat ovat ruuhkautuneet.
– Jos numero on varattu, kannattaa kokeilla uudestaan. Akuutissa tilanteessa on syytä soittaa hätänumeroon, hän korostaa.
Kriisipuhelimessa soittajalle tarjotaan keskusteluapua. Moni soittaja ei halua puhua arkaluonteisista asioista edes omille läheisilleen.
– Moni soittaja kertoo meille, että ei ole koskaan aikaisemmin kertonut itsetuhoisuudestaan. Se on hävettänyt ja asiaa on ollut vaikea myöntää itselleen. Etenkin pandemian alussa tuli soittoja, joissa henkilö kertoi, ettei hänellä ole koskaan aikaisemmin ollut itsetuhoisia ajatuksia ja oli säikähtänyt niitä itsekin.
Winter korostaa, että kenenkään ei pidä jäädä yksin omien, ehkä vaarallistenkin ajatustensa kanssa.
MIELI ry:n Kriisipuhelimen suomenkielinen linja päivystää vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkieliset voivat soittaa päivystysaikoina numeroon 09 2525 0112 ja arabian- ja englanninkieliset numeroon 09 2525 0113. Lisätietoja löydät täältä.
Apua saa myös Yrittäjän Kriisikeskuksesta, joka järjestää vuoden 2022 aikana kuusi ammatillisesti ohjattua vertaistukiryhmää yksin- ja pienyrittäjille. Ryhmien aloitukset ovat parittomien kuukausien alussa. Ryhmät toteutetaan etäyhteyksiä hyödyntämällä ja sisältävät kuusi tapaamiskertaa. Ryhmät ovat maksuttomia.
