13.5.2021 klo 08:01
Uutinen

Yrittäjyysmyönteinen kunta

Mistä tunnistaa yrittäjyysmyönteisen kunnan? Tätä pohtii puheenjohtajamme Aku Eronen tässä artikkelissaan.

Kun tiedetään, että yrittäjyys tuo kuntaan työtä ja työ lisää hyvinvointia, on ihan kaikkien kuntalaisten kannalta merkityksellistä, miten kuntapäättäjät suhtautuvat yrittäjyyteen. Niinpä päätin pohtia kuntavaalien lähestyessä, mistä tunnistaa yrittäjyysmyönteisen kunnan? Jotain tuli heti omaankin mieleeni, mutta aihetta ovat tutkineet ja tarkastelleet myös monet asiantuntijatahot. Tutkin siis nettiä ja mm. Suomen Yrittäjien julkaisuja ja kokosin mielestäni tärkeimpiä löydöksiäni tähän. Ehkä jotain keskeistä jäi poiskin ja toivoisinkin kommentteja sellaisista. Pienten kuntien omat resurssit eivät näihin kaikkiin välttämättä riitä. Silloin kunta voisi ohjata yritystä/yrittäjää kääntymään yhteistyökumppanien puoleen, esimerkiksi alueen Ely-keskus tai ProAgria.

Kunnan vahvuuksia yrittäjän näkökulmasta

Kunnan yksi tärkeä vahvuus yrittäjän(kin) näkökulmasta on ennustettava ja kilpailukykyinen verotaso. Kuntaveron korotuksia olisi vältettävä. Kaavoituksella huolehditaan, että yritystontteja on saatavilla. Tieverkoston ylläpidosta huolehditaan. Yrittäjyysmyönteinen kunta keskittyy itse vain sellaisiin julkisen sektorin välttämättömiin tehtäviin, joita yritykset eivät voi hoitaa. Se myös asettaa elinkeinopolitiikan kunnan tärkeimmäksi elinvoimatyökaluksi ja tässähän kotikuntani Myrskylä onkin (hankintapolitiikassa) jo todettu Suomen parhaaksi (yrittäjien kuntabarometri 2020). Yrittäjyysmyönteinen kunta myös tuntee kuntansa yritykset, yrittäjien ikärakenteen ja yritysten työllisten lukumäärän. Näin esimerkiksi omistajanvaihdostoimenpiteet voi suunnata oikein. Se neuvoo yrityksiään rahoitus- ja investointitarpeissa ja työvoiman saamisessa. Varmistaa yrityksen elinkaaripalvelut aloittavan yrittäjän palveluista omistajanvaihtoksiin. Tukee yrityksiä digitaalisen teknologian käyttöönotossa ja sen edellyttämän osaamisen kehittämisessä. Joko hengästyttää?

Asiointi helpoksi, tuki- ja neuvontapalveluja

Tiedetään, että jo nyt kunnat ainakin jossain määrin digitalisoivat yhteistyönä yrityksille suunnattuja asiointipalveluita, yhtenäistävät lupa- ja käsittelyprosesseja, vähentävät asiointikanavien määrää ja liikuttavat yrityksiltä kysyttyjä tietoja saumattomasti järjestelmästä toiseen. Kunnat voisivat ehkä myös vahvistaa yrittäjien digiosaamista yksityisistä ja julkisista toimijoista muodostuvalla tukiverkostolla?

Niin ikään kunnat voisivat varmistaa, että eri kunnissa toimivat yrittäjät voivat verkostoitua ja saada neuvontaa myös toisen kotipaikkakunnan elinkeinopalveluista. Tietoliikenneyhteyksien pitäisi ehdottomasti olla kunnossa. Kunta voisi hyödyntää ostopalveluina paikallista yrittäjyyttä (kilpailulainsäädännön puitteissa tietenkin). Yrittäjyysmyönteinen kunta voisi tarjota etätyötä tekeville yrittäjille ja asiantuntijoille työtiloja ja kohtaamispaikkoja. Se ei kilpaile yritysten kanssa ja häiritse yritysten toimintaa omilla yhtiöillään, irtautuu niistä toiminnoista, joiden tekemiselle ei ole perusteita. Kartoittaa alituisesti markkinoilta yrityksiä, joille voisi tarjota tilaa liiketoiminnan ja kasvun tukemiseksi.

Yrityksillä on paljon velvoitteita, joiden hoitaminen edellyttää asiointia kunnassa. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä suurempi suhteellisesti on taakka, joka kertyy luvista, ilmoituksista ja muista toimenpiteistä. Yrittäjä toivoo, että kunta-asiat saisi hoidetuksi verkossa ajasta ja paikasta riippumatta.

Päätösten vaikutukset yrityksiin

Useimmat kunnan päätökset vaikuttavat yrityksiin. Yritysten ja kunnan menestymistä voidaan tukea arvioimalla yritysvaikutukset jo valmistelussa. Näin tähdätään siihen, että päätöksillä poistetaan yrittäjyyden esteitä eikä luoda niitä. Kunnan pitää arvioida yritysvaikutuksia pysyvänä osana kaikkea päätösvalmistelua. Jälkikäteen pitää tarkistaa, toteutuivatko yritysvaikutukset arvioidun kaltaisina. Käydään aktiivista vuoropuhelua yritysten kanssa. Kunnan tulee panostaa uuden yksityisen elinkeinotoiminnan edellytysten luomiseen.

Monipaikkaisuus

Koronakriisi moninkertaisti etätyön tekemisen ja työskentelyn eri paikoista. Yrittäjyydellä on merkittävä rooli monipaikkaisuuden kehittymisessä. Monipaikkatyö on iso mahdollisuus erityisesti paikkakunnille, joilla on paljon vapaa-ajan asuntoja, kuten meillä Myrskylässä. Se siirtää palveluiden kysyntää mökkipaikkakunnille ja muuttaa aluetalouden rakennetta. Toisaalta se voi näkyä kysynnän laskuna kaupunkien keskustoissa ja alueilla, joilta työntekijät siirtyvät etätöihin.

Julkiset hankinnat

Julkiset hankinnat on valjastettava yrittäjyyden, työllisyyden ja innovaatioiden kehittäjiksi. Suurin este pienten ja keskisuurten yritysten osallistua kilpailutuksiin on hankinnan liian suuri koko. Tässä hankintalaki puolustaa pk-yrityksiä: se ohjaa jakamaan hankinnat osiin.

Aku Eronen, yrittäjä

Myrskylän Yrittäjien puheenjohtaja

googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_1’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_3’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-mob_2’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-mob_3’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_2’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_4’); });