Yrittäjyyttä ennen ja nyt

Omavaraistalous on varmasti lähtökohta, mistä yrittäjyys on alun perin lähtenyt liikkeelle. Vähitellen, kun havaittiin, että kaikkea ei ole järkevää tehdä itse, siirryttiin kohti vaihdannaistaloutta. Yksilöt erikoistuivat tekemään sitä, mitä he parhaiten osasivat: viljelijä vaihtoi viljaa metsästäjän tai kalastajan saaliiseen ja päinvastoin.

Ennen teollista vallankumousta elettiin sääty-yhteiskuntassa ja elämä järjestyi syntymäsäädyn mukaisesti. Säädyt olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Jotta säätyihin kuulumaton pääsi nousemaan säädyissä ylöspäin, tarvittiin hyvä naimakauppa. Usein naisen oli helpompi nousta sitä kautta ylemmäs ja toisaalta vastaavasti huonon naimakaupan takia pudota säätyjen ulkopuolelle. Yrittäjyyden rooli on tässä keskeinen; yrittäjyyden havaittiin mahdollistavan vaurastuminen ja siten nousun yhteiskuntaluokassa uudelle tasolle.

Yrittäjyyden voi katsoa kehittyneen teollisen vallankumouksen seurauksena 1700- luvulla; teollisuus kasvoi tekstiiliteollisuus edelläkävijänä ja samanaikaisesti maanviljelystä tehostettiin. Pientilalliset myivät tilansa suurmaanomistajille kun eivät enää pystyneet kilpailemaan heidän kanssa tuotannossa. He muuttivat kaupunkiin sekä ryhtyivät työskentelemään tehtaissa. Carl Menger (1840–1921) tarkasteli yrittäjyyttä inhimillisten tarpeiden näkökulmasta. Yrittäjä nähtiin henkilönä, joka hallitsee ja koordinoi tuotantotekijöiden virtaa tehden hyödyllisiä tuotteita asiakkaalle. 

Joseph Schumpeter (1883–1950) toimi Harwardin yliopiston professorina. Hän on keskeinen hahmo yrittäjyys-käsitteen kehittymisessä. Hänen ajatuksensa keskiössä oli innovatiivisuus; yrittäjiä olivat kaikki, jotka yhdistivät uudella tavalla tuotannontekijöitä. Yrittäjä oli uuden luoja, jonka innovatiivisuus ilmeni käytännössä muun muassa uusina tuotteina, tuotantomenetelminä, markkinoina, raaka-aineina tai organisaatioina. Yrittäjä on toimija, joka luo muutosta.

Kun katsomme näitä tietoja sekä peilaamme myös ihan lähihistoriaan, voimme nähdä selkeästi, miten yrittäjyys on jälleen suuremman muutoksen edessä. Näkisin ennemmin, että yrittäjä on toimija, jonka on muututtava: Aiemmin työntekijöitä oli runsaasti saatavilla yhteiskunnan perustuessa siihen, että töitä tekemällä elätetään perhe. Monilapsisessa perheessä tuli taata leipä pöytään jokaiselle ja vanhemmat uurastivat tunnollisesti ja tarvittaessa muuntautuivat työkuvan mukaisesti, jotta palvelisivat työnantajaansa mahdollisimman parhaalla tavoin. Mutta, yhteiskunta muuttuu ja kehittyy, monilapsisuus on jäänyt historiaan ja niin sanottu vanhanajan työväki eläköityy uuden sukupolven astuessa enenemässä määrin kuvioihin.

Nyky-yhteiskuntamme tukee huomattavasti enemmän kotitalouksia taloudellisesti ja mahdollistaa muun muassa korkeakoulutuksen, useamman sellaisen yksilön niin halutessaan. Palvelualoilla on todella suuri työntekijäpula, sillä menneiden maailmantilanteiden ansiosta on havaittu, että saman palkan saa helpom-mallakin tai valtion tukemana lisäkouluttautumalla jopa paremman. Työväkemme ja työmoraalimme on muuttumassa siihen, että nyt on yritysten ja yrittäjien kehityttävä sellaiseksi, että vastaamme nykytyön-tekijän vaatimuksia. Enää ei yrittäjälle riitä, että on riskinottokykyinen, luova, innovatiivinen ja parhaassa tapauksessa ylipäätänsä työllistäjä. Näiden lisäksi on osattava huomioida hurjaa tahtia kehittyvä nykytek-nologia, alati muuttuva työaikasäädäntö, ennakoimattomat maailmantilanteet, mutta myös ennen kaikkea henkilöstön yksilölliset tarpeet. Työhaastatteluissa ei ole enää työnhakijoiden tarpeen kertoa miksi juuri he olisivat hyviä tekijöitä yritykselle, vaan yritysten tulee kertoa työntekijälle miksi juuri se olisi paras työpaikka.

”Yrittäjä on aina keinottelija tai peluri. Hän käsittelee tulevaisuuden epävarmoja olosuhteita ja hänen onnistumisensa tai epäonnistumisensa on riippuvainen siitä, miten hyvin hän kykenee ennakoimaan tulevia tapahtumia. Mikäli yrittäjä ei kykene ymmärtämään asioita laaja-alaisesti ja tunnista riskejä, hän on tuhoon tuomittu” (Von Mises 1949/1996). Kristallipalloa ei vielä kenelläkään ole, joten peluri tai ei, yrittäjän tulee kouluttautua, verkostoitua, löytää keino olla ajan hermoilla.

Lisää yrittäjyyden historiasta ja avauksia tulevaisuudesta kuulet Lohjan Yrittäjien juhlagaalassa Yrittäjäpäivänä 5.9. Lämpimästi tervetuloa pohtimaan ja verkostoitumaan maittavan neljän ruokalajin illallisen kera Lohja700-juhlavuoden kunniaksi. Lauantaina 16.9. on myös mahdollisuus kuulla 700-vuotisesta lohjalaisesta yrityshistoriasta bussikierroksen merkeissä.

Elina Kaukojärvi
3.varapuheeenjohtaja
Lohjan Yrittäjät ry