Yrittävästä Lakeudesta poimittua: Pohjois-Suomen Sähkö juhlii satavuotista taivaltaan tänä vuonna

Julkaistu alunperin Yrittävässä Lakeudessa 2-2021

Seinäjoen vanhimpiin lukeutuva yritys on sähkön voimalla taittanut taivaltaan jo vuosisadan. Seuraavalle vuosisadalle yritystä vievät yhdessä kolmas ja neljäs sukupolvi.

Pohjois-Suomen Sähkön tarina alkaa vuodesta 1921, jolloin helsinkiläinen Oy Hedengren Ab perusti sen ja Helsingistä saapui työntekijä Seinäjoelle pyörittämään yritystä.

Sata vuotta vanhan kaupparekisterimerkinnän mukaan yrityksen toimintaan kuului ”harjoittaa kauppaa sähkötarpeilla, sähkökojeilla sekä urheiluvälineillä joka lajia tukuttain ja vähittäin käsittäen myös asioimisliikettä, sähkölaitteiden sekä asettelu ja korjaustöiden suorittaminen”.

Helsingistä käsin johdettu yritys ei oikein tuottanut tulosta ja nykyisen Seinäjoen rautatieaseman pohjoispuolella sijainnut yritys vaihtoi omistajaa.

– Meidän isoisämme Valter Lemberg osti puolitoista vuotta toimineen yrityksen yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa, kertoo yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Juha Lounatvuori.

1920 solmitun Tarton rauhan myötä Etelä-Pohjanmaallekin alettiin tuoda huvilarakennuksia Terijoelta. Valterin lunastama, venäläisen kenraalin huvila ”Punainen linna” siirrettiin Seinäjoelle Vapaudentielle vuonna 1923 ja vuotta myöhemmin Pohjois-Suomen Sähkö muutti toimintansa siihen.

– Tuossa talossa jatkettiin toimintaa aina 80-luvulle saakka, kertoo yrityksen omistajiin lukeutuva Jyrki Lounatvuori.

”Ne omistavat, jotka ovat töissä”

Valterin jälkeen yrityksen toimintaa jatkoivat hänen neljä poikaansa Aarne, Erkki, Olavi ja Tauno, joille vastuu liiketoiminnasta siirtyi vuonna 1965.

– Toisen polven aikaan toimintaa oli useammassa eri toimipisteessä. Vapaudentien myymälän ja konttoritilojen lisäksi Kauppakadulla oli toinen myymälä sekä Yrittäjäntiellä varasto ja tukkumyynti, Jyrki kertoo.

Kolmannen polven yrittäjät, veljekset Juha ja Jyrki sekä serkkunsa Harri, hyppäsivät yrityksen puikkoihin vuonna 1985.

– Osakkeita tässä talossa on myyty ja tehty kaikkea sillä periaatteella, että ne omistavat, jotka ovat töissä, eivätkä ne, jotka perinnön mukaan olisivat osakkeet saaneet. Meillä suvussa kaikki ovat onneksi asian ymmärtäneet ja osakkeet ovat vaihtaneet omistajaa hyvässä hengessä ilman lahjontaa ja kiristystä, Juha nauraa.

Nyt yrityksen osakkeita on jo neljännen polven yrittäjillä, sillä Juhan ja Jyrkin sisaren lapset Laura ja Tero Uusihauta ovat liittyneet omistajakaartiin.

– Laura pyörittää tuolla talouspuolella rahasampoa ja tarkasti pyörittääkin, Juha naurahtaa.

Ympyrä sulkeutuu

Vuosisata sitten yrityksen toiminta alkoi sähköasennuksilla sekä sen aikaisten kodinkoneiden myynnillä ja korjauksilla.

– Alkuaikoina meillä on ladattu myös akkuja, josta moni ei olekaan tietoinen. Siihen aikaan esimerkiksi radiot toimivat akuilla, niin meillä on pystynyt lataamaan ne täyteen, Jyrki selventää.

Ihan yksinkertaista ja nopeaa ei akkujen lataaminen ole kuitenkaan tuohon aikaan ollut.

– Onnisen entinen toimitusjohtaja aina muisteli, että silloisten Itikkalaisten akkuja tuotiin maitokärryillä meille isompi satsi kerralla ladattavaksi ja joillakin saattoi olla jopa kaksi akkua, että radiota pystyi kuuntelemaan, vaikka toinen akku oli latauksessa, Juha kertoo.

Vuosien varrella valikoimaan ovat kuuluneet myös isommat kodinkoneet kuten pakastimet, jääkaapit sekä pesukoneet ja Valterin aikaan myytiin jopa urheilutarvikkeita.

– Urheilu on ilmeisesti kuulunut isoisän mieliharrastuksiin, kun sähköliikkeen valikoimissa on ollut urheilutavaraakin, Jyrki naurahtaa.

Sata vuotta yrityksen perustamisen jälkeen on palattu takaisin lähtöpisteeseen. Toiminnan kolme tukijalkaa ovat sähköasennukset, huollot ja myymälä.

Asennuksissa eniten muutoksia

Myymälän toimintaperiaatteisiin ei ole isoja mullistuksia tullut sadassa vuodessa.

– Myymälätouhu on pysynyt aika lailla samanlaisena. Me myymme sähkötarvikkeita, elektroniikan ja automaation komponentteja sekä valaisimia ihan normaali kuluttajasta tuonne yritysmaailmaan, Jyrki kertoo.

Asennuksia tehdään niin ikään kaiken kokoisia.

– Niin pientä asennuskeikkaa ei ole, mikä ei meitä kiinnostaisi, mutta ei niin suurtakaan, joka meitä pelottaisi. Viimeisen vuodenkin aikana meillä on ollut asennuksia ihan sieltä mummon paristokäyttöisen ovikellon korjauksesta Seinäjoen uuden elokuvateatterin sähkötöihin asti, Juha toteaa.

Sähkölaitteiden yleistyminen ja valtava lisääntyminen ovat aiheuttaneet asennuksiin suuria muutoksia.

– 70-luvulla normaalissa omakotitalossa oli muutama valaisin ja pistorasia, mutta nykyään tavaraa saattaa olla jopa 25 kertainen määrä, kun on monenlaista valaisinta, paljon pistorasioita ja kaikki hälytyslaitteet. Se on ihan posketon määrä, Juha hymähtää.

Asennuksiin vaikuttavat myös erilaiset rakennustyypit.

– Kerrostalon kerroin on yksi eli yksi kaveri periaatteessa tekee kerrostalon sähköasennuksia pääsääntöisesti yksin. Jos otetaan sama neliömäärä koulurakennuksesta, niin kerroin onkin jo neljä, kun tekniikkaa alkaa olla niin paljon enemmän. Sairaalan normaalilla osastolla kerroin on seitsemän ja leikkaussaliin mentäessä se onkin jo 15. Sitä voi sitten miettiä, että paljonko työntekijöitä tarvitaan, Juha selventää.

”On käyty tosi alhaalla ja välillä vähä ylempänäkin”

Yrityksen kaikki toiminnot keskitettiin samaan toimipisteeseen vuonna 1985, kun Pohjois-Suomen Sähkön uudet tilat rakentuivat Kauppaneliöön ensimmäisten joukossa.

– Me oltiin täällä ensimmäisten yritysten joukossa, jotka muuttivat ydinkeskustan ulkopuolelle. Meidän lisäksi tähän Kauppaneliöön tuli alkuaikoina Salosen Esso ja Haukkalan Eskon ja Ritvan tilitoimisto, Jyrki muistelee.

Montaa vuotta ei ehditty upouudesta toimitilasta iloita, kun lama iski Suomeen.

– Meillekin olivat pankinjohtajat tyrkyttäneet valuuttalainaa ja yhtäkkiä velkaa olikin enemmän kuin ottaessa, Juha toteaa.

Pohjois-Suomen Sähkö selvisi lamasta, mutta monelle muulle kävi huonommin.

– Silloinen valtiovalta antoi vallan, että firmat saa kaataa niin nopeasti kuin ehditään. Pahinta oli, että ne asiat henkilöityivät ja oli kaikenlaista uhkailua sekä kiristystä. Se tuntui jäljistä päin pirun pahalta. Silloin meni aika monta yritystä pesuveden mukana, joiden ei varmasti olisi ollut tarve, Juha harmittelee.

Vuosisataan mahtuu monenlaista vaihtelua.

– Tähän on tultu. On käyty tosi alhaalla ja välillä vähä ylempänäkin, Jyrki hymähtää.

Ilman asiakkaita ja henkilökuntaa ei olisi paukahtanut satasta mittariin

Pitkän historian salaisuutta kysyttäessä kiitoksen saavat asiakkaat ja henkilökunta.

– Kiitos kuuluu jokaiselle, joka meillä on ollut töissä näinä vuosina ja jokaiselle meidän asiakkaallemme. Ilman heitä me emme olisi tässä, Jyrki kiittelee.

– Me on vähän niin kuin istuttu rattailla ja pikkuisen pystytty ohjaamaan asiaa, mutta kyllä hevosena ja pyörinä on toimineet asiakkaat ja työntekijät, Juha jatkaa.

Onnea on ollut mukana myös pätevien työntekijöiden löytymisessä.

– Meitä on täällä yrityksessä töissä 32 henkilöä eli täällä on 31 osaavampaa henkilöä kuin minä. En ole ikinä ajatellut, että pitäisi palkata itseäni tyhmempiä tai osaamattomampia, vaan pitäisi löytää se osaavampi ja parempi, Juha toteaa.

Tulevaisuuteen avoimiin mielin

Seuraavaa sataa kohden lähdetään joka päivä töitä tehden, mutta avoimin mielin.

– Tulevaisuudesta ei ikinä tiedä. Huomennahan voi joku tulla ja sanoa, että ”tuossa on rahaa, sano sitten kun lopetetaan”. En minä ainakaan poissulje sellaista vaihtoehtoa, että tämä joskus myytäisiin. Olen aina sanonut, että yritykseen pitää rakastua tavalla tai toisella, mutta ei siihen niin saa rakastua, että ei siitä pysty luopumaan siinä kohtaa, kun näkee sen yrityksen kannalta paremmaksi. Se ei välttämättä ole minun tai jonkun meidän kannaltamme hyvä, mutta se voi olla yrityksen parhaaksi, Juha päättää.