Yrityksien varautuminen on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan

Huoltovarmuuden turvaaminen on viimeisten vuosien aikana noussut varsin pontevasti keskusteluun ja ihan syystäkin. Geopoliittinen tilanne tässä maailmassa on epävakaa, erilaiset sään erikoisilmiöt ovat alkaneet yleistymään, mikä on vaikuttanut niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yrityksienkin toimintaan.

Huoltovarmuuden kehittäminen

Suomessa huoltovarmuus on hyvällä tasolla, mutta sitä kehitetään koko ajan paremmaksi ja ennakoivammaksi. Huoltovarmuutta turvataankin kolmella tasolla. Lainsäädäntöön perustuvaan varautumiseen liittyy minimitason varautumista ohjaava lainsäädäntö, johon liittyvät esimeriksi laki huoltovarmuuden turvaamisesta sekä valmiuslaki. Sopimuksiin perustuvaan varautumiseen liittyy erilaiset materiaaliseen varautumiseen liittyvät sopimukset sekä yritysten väliset sopimukset. Kolmas taso on vapaaehtoisuuteen perustuva varautuminen, joka tarkoittaa niin huoltovarmuusorganisaation mutta koko laajan verkoston toimintaa.

Huoltovarmuuskeskus on perustanut ympäri maata elinkeinoelämän alueellista varautumisyhteistyötä ohjaavia ELVAR-verkostoja, jotka ovat osa huoltovarmuusorganisaatiota ja ne muodostavat foorumin elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin alueelliselle varautumistyhteistyölle. Niiden tehtävä on vahvistaa alueellista häiriönsietokykyä eli resilienssia ja tukea huoltovarmuuden toteutumista käytännön tasolla. Alueellisen ELVARin tehtävä on elinkeinoelämän alueellisen varautumisen kehittäminen ja ELVAR toimii alueen yhteisenä suunnittelu- ja yhteistyöfoorumina. Lisäksi alueellista yhteistyötä on eri toimijoiden välillä tapahtuva yhteistyö ja tiedonsiirto.

Yritysten rooli on kasvanut

Yritysten rooli ja yritysten varautuminen on olennaista kokonaisturvallisuuden rakentamisessa, koska moni kriittisistä palveluista ja infrastruktuurista ovat yritysten tuottamaa tai ylläpitämää. Yrityskohtainen jatkuvuuden hallinta vaikuttaa siihen, että toimitus- ja logistiset ketjut toimivat ja kestävät paremmin häiriöitä. Kun yritysten valmiudet ovat kunnossa, viranomaisten työ helpottuu ja huoltovarmuuden kokonaiskuva paranee.

Yrityksien varautuminen on osa sekä kansallista että EU-tason odotuksia, eikä pelkästään organisaatiokohtaista riskienhallintaa. Turvallisuusympäristömme on oleellisesti muuttunut muutamassa vuodessa ja aikaisemmat turvallisuusuhat ovat muuttuneet todeksi. Erityyppiset hybridivaikuttamiset, kyberhyökkäykset sekä muut yrityksiin ja yhteiskuntaan kohdistuvat häiriöt ovat lisääntyneet. Näitten syitten takia, varautuminen on myös yrityksille välttämätön toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

• Suomalaisten yritysten kiinnostus varautumiseen ja kriisinkestävyyteen on kasvanut. Huoltovarmuuskriittiset yritykset ovat pitkällä, mutta eroja tietenkin on eri toimialojen ja yritysten välillä. Uhkaympäristön nopea muutos haastaa yrityksiä pitämään varautumisen riittävällä tasolla myös jatkossa, sanoo varautumiskoordinaattori Tuomas Rouhunkoski Etelä-Suomen ELVARista.

Huoltovarmuuskeskus on kehittänyt yrityksille ja organisaatioille Häiriöhyrrä-työkalun, jolla yritykset voivat harjoitella varautumista ja tarkistaa oman varautumisensa tasoa. Työkalu jakaantuu viiteen eri osioon, joita ovat suunnittelu ja ennakointi, tilannekuva, tilanteen johtaminen ja hallinta, viestintä sekä toipuminen ja arviointi. Työkalu tarjoaa apukysymyksien avulla mahdollisuuden harjoitella oman yrityksen tai organisaation varautumista, sillä se mahdollistaa varautumissuunnitelman testaamisen ja kehittämisen käytännön tasolla ennen todellisten häiriötilanteiden ilmenemistä.

Tuomas Rouhunkoski kannustaa yrityksiä ottamaan varautumisasiat esille ja tekemään omaan varautumissuunnitelmaa.

• On hyvä pohtia sitä, millaiset uhkamallit voisivat olla mahdollisia omassa yrityksessä ja sen jälkeen miettiä riskiä. Toisin sanoen kuinka todennäköistä on, että tämä uhka toteutuu omalla kohdalla ja mitä siitä meille seuraisi. Varautuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Se varmistaa yrityksen toimintakyvyn ja vahvistaa asiakkaiden luottamuksen.

Huoltovarmuus ja varautuminen tehdään yhdessä. Huoltovarmuuskriittisten yrityksien työntekijöiden varautuminen on myös avainasemassa. Tämän vuoksi myös yrityksien ja organisaatioiden tulisi miettiä, miten työntekijät pidetään työkykyisinä ja heitä ohjeistetaan sekä tuetaan häiriötilanteiden varalle. Tämän luettuasi, voit myös pohtia, selviäisitkö sinä 72 tuntia häiriötilanteen sattuessa?

Häiriöhyrrään voit tutustua Huoltovarmuuskeskuksen sivuilta (kuvalähde: Huoltovarmuuskeskus)