Yrityksille tulossa korvaus asiakastilojen sulkemisesta koronan vuoksi – Suomen Yrittäjät vaatii pienempää omavastuuta kuluihin

Hallitus esittää, että ravintoloille ja muillekin yrityksille maksettaisiin korvaus, jos niiden asiakastilat on määrätty suljettaviksi koronan vuoksi. Suomen Yrittäjät vaatii muille kuin palkkakuluille esitetyn 30 prosentin omavastuun pienentämistä.

Uusi sulkemiskorvaus koskisi ensinnäkin ravintoloita ja muita ravitsemisyrityksiä, jotka on suljettu lailla 9.–28. maaliskuuta. Ruoan ulosmyynti huomioidaan korvauksen määrässä.

Sulkemiskorvausta voitaisiin esityksen mukaan maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto voi määrätä suljettavaksi tartuntatautilain nojalla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.

Hallituksen nyt esittämä sulkemiskorvaus koskee yrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää. Korvaus maksettaisiin yrityksille sulkemisajalta, jos ne ovat suljettuina yli 15 vuorokautta.

Sulkemiskorvaus on lisätty lakiesitykseen kustannustuki III:sta, joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja voi vielä muuttua yksityiskohdiltaan. Korvauksen on tarkoitus tulla hakuun Valtiokonttorin kautta toukokuun alkupuolella.

Suomen Yrittäjät on vaatinut muutoksia hallituksen esitykseen.

Palkkakulut korvataan kokonaan, muissa kuluissa 30% omavastuu

Sulkemiskorvaus kattaisi palkkakulut kokonaan, mutta vuokrista ja muista kuluista korvaus olisi 70 prosenttia. Suomen Yrittäjät vaatii, että laista tai viranomaisten päätöksestä johtuvassa elinkeinotoiminnan rajoittamisessa tulisi pienten ja mikroyritysten muiden kulujen omavastuun olla pienempi kuin esitetty 30 prosenttia.

– Näkemyksemme mukaan perustuslakivaliokunnan esittämän kohtuullisen korvauksen määrä olisi 70 prosentin sijaan 90 prosenttia muista kuluista, sanoo Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

– On tärkeä ymmärtää, että kaikilla yrityksillä, joiden asiakastilat suljetaan lailla tai viranomaisten päätöksellä, ei ole samanlaisia mahdollisuuksia löytää tai kehittää korvaavaa liiketoimintaa. Monissa tapauksissa korvaavan liiketoiminnan luominen on täysin mahdotonta, Kuismanen korostaa.

Sulkemiskorvauksen perusteena helmikuun 2021 kulut

Jos yritysten asiakasmäärää on rajoitettu, mutta niitä ei ole suljettu kokonaan, ne eivät ole tuen piirissä. Nämä yritykset voivat kuitenkin hakea kustannustukea.

Sulkemiskorvaus perustuisi yrityksen kuluihin helmikuussa 2021 sekä ilmoitukseen siitä, kuinka suurta osaa liiketoiminnasta sulkeminen koskee. Aiemmin myönnetyt koronatuet otetaan huomioon, eikä tukien enimmäismäärä saisi ylittää 1,8 miljoonaa euroa EU:n valtiontukisääntöjen mukaan.

14 päivän karenssi on kohtuuton

Mikäli asiakastilojen sulkua jatketaan lailla tai viranomaisen päätöksellä ensimmäisen korvaushakemuksen lähettämisen jälkeen, yritys voi hakea sulkemiskorvausta vähintään 14 kalenteripäivän jaksoissa. Sulkemiskorvauksen vertailukausi pysyisi samana eli korvauksen määrä perustuu yrityksen kuluihin helmikuussa 2021.

Suomen Yrittäjät vaatii, että kun kyseessä on laista tai viranomaisten päätöksestä johtuva elinkeinotoiminnan rajoittaminen, tulisi pienten ja mikroyritysten saada korvaus ensimmäisestä sulkuvuorokaudesta alkaen.

– Esitetty 14 vuorokauden karenssiaika johtaisi kohtuuttomiin tilanteisiin ja vaarantaisi monen pienen ja mikroyrityksen toimintaedellytykset. Malli voi myös johtaa tilanteeseen, joissa toistuvat, mutta ei yhtäjaksoiset asiakastilojen sulkemiset eivät oikeuta korvauksiin, mutta tuhoavat yrityksen taloudelliset toimintaedellytykset, Kuismanen painottaa.

Sulkemiskorvaus hakuun toukokuussa

Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen torstaina 18. maaliskuuta. Esitys on lisätty lakiesitykseen kustannustuki III:sta, joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 12.4.2021. Yritykset hakisivat sulkemiskorvausta Valtiokonttorista. Haku yrityksille voitaisiin avata toukokuun alussa.

Tapahtuma-alalle tulossa oma tuki

Suurille yrityksille on tulossa oma sulkukorvauksensa erikseen myöhemmin.

– Halusimme saada pienten yritysten tuen mahdollisimman nopeasti käyntiin, joten sen vuoksi pienten ja suurten yritysten tukipaketit valmistellaan erillisinä. Myös tapahtuma-alan tukemista valmistellaan parhaillaan erikseen, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Katso koko hallituksen lakiesitys ja sulkemiskorvauksen laskukaava täältä

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi