YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Timo Ketonen kuuluu Ketosen lehtisukuun, joka omistaa TS Yhtymän. Ketosen perustama A'Pelago tukee startup-yrityksiä, jotka toimivat merten hyväksi.
3.7.2025 klo 14:14
Uutinen

Yrityskiihdyttämö A’Pelago valjastaa startup-yrityksiä merten pelastamiseen – ”Tämä on puhdasta bisnestä, jolla saadaan aikaan jotain hyvää” 

Tämä teksti on konekäännetty.

Sijoittaja Timo Ketonen haluaa pelastaa Itämeren valmentamalla siihen sopivia startup-yrityksiä.

Timo Ketonen aikoo kertoa lapsenlapsilleen erään mielenkiintoisen anekdootin rakkohauru-nimisestä levästä, kunhan nämä ovat tarpeeksi vanhoja.

– Rakkohauru lisääntyy vain kesäkuussa, täydenkuun aikaan veden ollessa täysin tyyni. Olosuhteet ovat sellaiset ehkä vain kahtena päivänä vuodessa. Lisäksi vie neljä vuotta, ennen kuin rakkohauru kasvaa sukukypsäksi.

Rakkohauru, eräs Itämeren avainlajeista, on taantunut saastumisen ja rehevöitymisen seurauksena, ja sen väheneminen vaikuttaa koko Itämeren ekosysteemiin. 

Ketonen, TS Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja muun muassa Turun Sanomia kustantavan lehtisuvun perillinen, on päässyt seuraamaan rakkohaurun elpymistä omassa rannassaan Nauvon Näkinniemessä. Siellä merta restauroi ja rakkohaurua kasvattaa pienimuotoisesti startup-yritys nimeltä Nemo Seafarms. Se on mukana Ketosen johtaman yrityskiihdyttämön A’Pelagon sinisen talouden ohjelmassa.

– Viimeisen viiden vuoden aikana rakkohauru on lähtenyt luonnollisesti lisääntymään meidänkin rannassamme. Se on tosi pieni askel, mutta jokainen askel lasketaan.

Maailman merillä

Ketosella on hyvin henkilökohtainen suhde mereen. Hän on purjehtinut pienestä pitäen ja todistanut vuosikymmenten aikana, missä kunnossa maailman meret ovat. Ketonen on seilannut muun muassa Karibianmerellä, Huippuvuorilla, eteläisellä Tyynellämerellä ja Itämerellä.

Purjehdusharrastus ja koti saaristossa ovat avanneet hänen silmänsä ilmastonmuutokselle ja merten saastumiselle.

– Tituleeraan itseäni nykyisin aktivistiksi. Saaristossa asuessani näen vuodenaikojen vaihtelut. Keväällä merivesi on aivan kirkasta, mutta kesää kohti se samentuu kunnolla.

Timo Ketosen aktivismi on taloudellista vaikuttamista, niiden yritysten tukemista, jotka toimivat merten hyväksi, ja jotka tulevaisuudessa voisivat torpata ilmastokriisiä ja merten saastumista.

Timo Ketosen kotirannassa kasvaa rakkohaurua.

Tuntematon sininen talous

 Kolme vuotta sitten Ketonen perusti yhtiökumppaninsa Patrik Anckarin kanssa A’Pelago-nimisen yrityskiihdyttämön.

– Autamme startup-yrityksiä kehittymään ja kasvamaan. Meillä on myös sydän aidosti pelissä. Minä ja Patrik olemme tehneet tätä kolmen vuoden ajan pro bono, muut tiimin jäsenet saavat palkkaa, Ketonen kertoo.

Tällä hetkellä kiihdyttämöohjelmassa on kymmenen sinisen talouden yritystä. Sininen talous on kansainvälinen termi, joka kuvaa mereen liittyvää kestävää liiketoimintaa. Sillä elvytetään meriekosysteemejä ja pyritään luomaan talouskasvua sekä työpaikkoja.

Ketonen sanoo, että termi on Suomessa vielä melko tuntematon. 

– Minulla on välillä sellainen matkasaarnaajafiilis. Olen tottunut siihen, etteivät ihmiset tunne tätä termiä, joten minun pitää joka kerran avata se.

Siniseen talouteen kuuluvat esimerkiksi kestävä kalastaminen ja rannikkoturismi sekä sininen teknologia.

– Sijoituskohteistamme esimerkiksi Oceanvolt kehittää sähköisiä propulsiolaitteita, ensin purjeveneisiin, nykyisin myös taksiveneisiin, koska Euroopan kanavakaupungit kieltävät diesel-moottorit uusissa taksi- ja turistiveneissä.

Sininen talous työllistää suoraan tai välillisesti kolme miljardia ihmistä.

– Se kuulostaa paljolta, mutta esimerkiksi Indonesian saaristossa asuu jo 200 miljoonaa ihmistä, jotka kaikki elävät merestä, Ketonen vertaa.

Puhdasta bisnestä

Ketosen sukuyhtiön TS-Yhtymän sijoitusvarallisuus on yli 300 miljoonaa. Sukuyhtiön sijoitusten tuotoista jakamat osingot mahdollistivat vuonna 2015 sen, että Ketonen perusti sijoitusyhtiö Aboa Advest Oy:n. Aboa Advest puolestaan omistaa puolet A’Pelagosta. 

Aboa Advest ja pääomasijoituskumppanit siis rahoittavat A’Pelagon yrityskiihdyttämön yrityksiä. 

Ketonen sanoo, että toimintaa ohjaa vaikuttavuussijoittaminen. Se tarkoittaa tuoton ohella yhteiskunnallista vastuuta sekä ympäristövastuuta.

– Moni on kysynyt, onko sinisen talouden yritysten luominen hyväntekeväisyyttä. Ei se ole, vaan puhdasta bisnestä.

– Ajatus kuitenkin on, että samalla sijoituksella saadaan aikaan jotain hyvää ja parhaassa tapauksessa parannetaan meren tilaa.

Ketonen nostaa esimerkiksi A’Pelagon ohjelmassa mukana olevan Nexamass-nimisen yrityksen, joka yhdistää kaislaa merestä niittävät yrittäjät ja kerää kaislaa jatkojalostettavaksi.

– Kaislan kerääminen poistaa typpejä ja fosforia merestä, ja järviruo’osta voidaan tehdä vaikka kukkaruukkuja tai katetta kukkapenkkeihin.

Valtava verkosto

Kolmessa vuodessa A’Pelagosta on tullut sinisen talouden ajuri ja johtava toimija Itämeren alueella. Yrityskiihdyttämöllä on joukko strategisia partnereita vakuutusyhtiöistä yliopistoihin ja yhteistyökumppaneina yli 600 organisaatiota sekä 1800 yksityishenkilöä. A´Pelago tekee yhteistyötä monen Itämeren alueella toimivan organisaation kuten John Nurmisen Säätiön ja Baltic Sea Action Groupin kanssa.

– Patrikilla ja minulla on pitkä työura monella alalla ja saralla. Eiväthän nuoret startup-yrittäjät olisi rakentaneet tällaista kolmessa vuodessa, Ketonen myöntää.

Lisäksi A’Pelagon toiminta-ajatukseen on helppo lähteä mukaan, jos merten suojelu on lähellä sydäntä.

Mukaan A’Pelagon kiihdyttämöohjelmaan pääsee hakuprosessin kautta. Tarkat kriteeritkin ohjelmaan kelpaaville yrityksille on olemassa, mutta yleisenä ohjenuorana Ketonen mainitsee kolme asiaa. 

Yrityksen täytyy jollakin tavalla liittyä meritalouteen ja vihreään siirtymään. 

– Sen ei tarvitse olla puhtaasti merestä ammentava yritys, vaan se voisi olla esimerkiksi biokaasun tekemistä puhtaammin tai tehokkaammin.

Lisäksi yrityksen tiimin täytyy olla monipuolinen.

– Itse en sijoittaisi yritykseen, jota pyörittää viisi ekonomia tai insinööriä, vaan henkilöstössä täytyy olla monenlaista, toisiaan täydentävää osaamista.

Myös kunnianhimoa ja pitkäjänteisyyttä täytyy löytyä. 

A’Pelagon tiimi.

Henkilökohtainen motivaattori

A’Pelagon ohjelman myötä startup-yritys voi saada niin sijoittajia kuin A’Pelagon kumppaneiden ja verkostoiden osaamista. Ketonen puhuu termistä smart money. Elokuun isossa A’Pelago Initiative-tapahtumassa startupit saavat tilaisuuden pitchata pääomasijoittajille, joita paikalla on kaikista pohjoismaista.

– Me emme takaa rahoitusta, mutta valmennamme startupit pitchaukseen mahdollisimman hyvin, jotta ne saisivat rahoitusta, Ketonen painottaa.

A’Pelagon tavoite 10-15 vuoden tähtäimellä on synnyttää 30 elinkelpoista kasvuyritystä ja yksi ”unicorn”, eli miljardin arvoinen yritys.

Ketonen kertoo, että toisinaan A’Pelagon monet toimijat ja toimenkuva voi hämmentää ihmisiä. 

– Joku kysyi kerran, että kilpailetteko te kaikki keskenänne. Vastasin, että kilpailemme siitä, että pelastamme Itämeren yhdessä.

Ketosen motivaatio A´Pelagon suhteen on pelkästään henkilökohtainen.

– En tekisi tätä ilmaiseksi, ellen rakastaisi merta ja haluaisi, että lapsenlapsenikin näkevät puhtaan Itämeren.

Vinkkaa meille juttuaihe!

Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Toimitus saa olla minuun yhteydessä mahdollista haastattelua varten
Kaisu Puranen