Yrityssaneerauksiin halutaan muutos, joka tekisi niistä edullisempia – Näin lakimuutos vaikuttaisi

Esityksen tärkeimpänä tavoitteena on edistää yritysten mahdollisuutta päästä riittävän varhaisessa vaiheessa saneerausmenettelyyn. Samalla pyritään kohtuullistamaan saneerausmenettelyn kustannuksia ja nopeuttamaan prosessia.

Esityksessä ehdotetaan, että saneerausmenettelyä sujuvoitettaisiin karsimalla menettelyyn liittyviä vaiheita. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus astua voimaan 1. kesäkuuta alkaen.

Hallituksen esityksessä esitetään useita muutoksia saneerauslakiin menettelyn keventämiseksi. Nykymuotoisesta taloudellisesta perusselvityksestä on tarkoitus luopua.

– Mahdollisuutta päättää saneerauksen kannalta välttämättömät sopimukset laajennettaisiin siten, että esitys on sekä velallisen että hänen sopimuskumppaniensa kannalta tasapainoinen ja saneerauksen onnistumisen kannalta ehdottoman tarpeellinen, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tavallisesti juristitausteinen selvittäjä arvioi, onko saneerauksen edellytyksenä joidenkin kestosopimusten irtisanominen. Kyseessä voi olla tilanne, jossa yritys jouduttaisiin vaihtoehtoisesti hakemaan konkurssiin, ellei irtisanomista tehtäisi.

– Irtisanomisoikeus koskee vain kestoltaan pitkiä luontaissuoritussopimuksia eli esimerkiksi sopimuksia, joissa yritys on sitoutunut toimittamaan tavaraa, komponentteja tai raaka-aineita pidemmällä sopimuskaudella. Jos saneeraus onnistuu ilman tällaisen sopimuksen irtisanomista, sopimussuhdetta tulee jatkaa, Toivonen jatkaa.

Suomessa verrattain vähän yrityssaneerauksia

Yrityssaneerausten määrä on Suomessa vähäinen verrattuna konkurssien määrään. 2000-luvun aikana on Tilastokeskuksen tietojen mukaan laitettu vireille noin 300–500 yrityssaneerausta vuosittain. Viimeisten vuosien aikana aloitettuja saneerauksia on ollut hieman yli 200 vuodessa ja niiden määrä näyttää vain laskevan. Samaan aikaan konkursseja on pantu vireille noin 2 000–3 000.

– Usein yritykset havahtuvat talousvaikeuksiin liian myöhään, jotta liiketoiminta olisi pelastettavissa saneerauksen keinoin. Täsmän takia on tärkeää lisätä yritysten tietoisuutta varhaisen vaiheen tervehdyttämisen hyödyistä. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että sekä valtakunnallisen että alueellisen Yritysten Talousapu -palveluiden resurssit turvataan, Toivonen sanoo.

Yrittäjät: Nykyprosessi liian kallis

Suomen Yrittäjät on jo vuosien ajan tuonut esille, että saneerausprosessi on liian raskas ja kallis prosessi erityisesti pienemmille yrityksille.

Toiminimiyrittäjillä on mahdollisuus hakeutua elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyyn lopettamatta yritystoimintaansa, mutta samaa mahdollisuutta ei ole esimerkiksi yhden henkilön osakeyhtiöillä.

– Usein saneerauskustannukset nousevat yli 10 000 euroon. Velkajärjestely on prosessina yrityssaneerausta kevyempi ja huomattavasti edullisempi. Velkajärjestelyyn yritystoimintaa lopettamatta pääsevät ainoastaan yksityiset elinkeinonharjoittajat eli niin sanotut toiminimiyrittäjät. Näin ollen vallitseva tilanne on erityisesti pienyhtiöiden näkökulmasta katsottuna epätasa-arvoinen, Toivonen huomauttaa.

Yrittäjien mukaan lain toimivuutta tulee arvioida jälkikäteen. Toivosen mukaan lakiesityksen vaikutukset saneerauskustannuksiin ovat arvioiden mukaan epävarmoja.

– Koska etukäteisarviointi on ollut hankalaa, on tärkeää selvittää jälkikäteen esitysten todelliset vaikutukset saneeraushakemusten ja vahvistettujen ohjelmien lukumääriin sekä todellisiin saneerauskustannuksiin.

Yrittäjät ehdottaa, että lain toimivuutta arvioidaan kolmen vuoden kuluttua lakimuutosten vahvistamisesta.