YTK selvitti aktiivimallin vaikutuksia: Yli puolella ei vaikutuksia omaan ajankäyttöön

– Vastausten perusteella aktiivimallista ei pidetä, vaikka samalla yli puolet täyttää aktiivisuuden edellytykset, YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund summaa.

Kyselyn mukaan päivärahaa saavat kokevat, ettei aktiivimalli tue työllistymistä. Tätä mieltä oli jopa 71 prosenttia vastaajista. Yli puolet (54 prosenttia) oli myös sitä mieltä, ettei aktiivimalli ole vaikuttanut omaan ajankäyttöön.

Yleiseen työttömyyskassa YTK:hon kuuluu 20 prosenttia kaikkien kassojen jäsenistä. Noin 13 prosenttia kaikista palkansaajista ei kuulu työttömyyskassoihin.

Eklundin mukaan hallituksen aktiivimallille asettamat tavoitteet eivät olleet kovin kunnianhimoisia. Työttömyysturvan aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä 8000 henkilötyövuodella.

– Myöskään eurot, mitä aktiivimallin avulla säästyy [eivät ole suuria summia]. Koko järjestelmässä säästyy suunnilleen 12 miljoonaa, joka on lähellä sitä, mitä hallitus tavoitteli. Ja samaan aikaan TE-toimistoihin lisättiin 200 henkilötyövuotta.

Eklund lisää, että 12 miljoonan säästö ei tule täyteen vielä tänä vuonna. Hallitus teki päätöksen lisätä TE-palveluihin henkilötyövuosia kehysriihessään huhtikuussa.

Reilut puolet kassan jäsenistä täyttää mallin vaatiman aktiivisuuden

YTK eli kansan suussa Loimaan kassa on Suomen suurin työttömyyskassa.

– Alennuspäätöksiä on tähän mennessä annettu 13 455 kappaletta, kun aktiivisuus ei ole täyttynnyt. Keskimääräinen alennus päivärahaan on 3,19 euroa päivässä, Petja Eklund luettelee.

Tällä hetkellä alennetut päivärahat vähentävät YTK:n maksamia etuuksia yhteensä noin 46 000 eurolla päivässä.

Työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund kannustaa tarkastelemaan työttömyyskassojen ilmoittamia lukuja aktiivimallin vaikutuksista varoen, sillä tilastoissa on vääristymiä. Siinä porukassa, jotka eivät ole täyttäneet aktiivisuutta, on esimerkiksi myös sellaisia, joilla tarkastelujakso on vielä kesken. Mukana ovat myös esimerkiksi ne, jotka ovat jättäneet työkvyyttömyyshakemuksen.

– Lähes 60 prosenttia täyttää vaaditun aktiivisuuden osa-aikatyöllä.

SY kannustaa yrityksiä harkitsemaan henkilökuntansa kassamaksua riippumattomaan kassaan

Viime vuonna YTK:hon tuli bruttona yli 40 000 jäsentä, joka teki nettona hiukan yli 14 000. Suurin liittyvä ryhmä on nuoret, 1988-95 välillä syntyneet. Työttömyyskassan mukaan suurimmat ilmoitetut poistumat ovat siirtyminen eläkkeelle tai yrittäjäksi. Nuoremmissa ikäluokissa järjestäytymisaste on 30 prosentin luokkaa, kun vanhemmilla se on 60 prosenttia.

Kassa kertoo tavoittelevansa huomattavasti suurempaa jäsenmäärää.

Suomen Yrittäjät kertoi toukokuun alussa kannustavansa jäsenyrityksiään harkitsemaan henkilökuntansa työttömyyskassan jäsenmaksun maksamista liitoista riippumattomaan työttömyyskassaan. Suomessa on myös muita riippumattomia kassoja kuin YTK.

– Suomen Yrittäjien ulostulo ei näy piikkinä jäsenmäärän kehityksessä. Meillä on vahvaa omaa jäsenhankintaa. Emme tiedä sitä, maksaako työnantajat jäsentemme laskuja, kun asiakkaitamme ovat palkansaajat, YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki kertoo.

YTK:lla ei ole monissa työttömyyskassoissa käytössä olevaa valtakirjamenettelyä.

YTK tavoittelee lakiin lupaa edistää ja tukea jäsentensä työllisyyttä

Sanna Alamäki uskoo, että tulevaisuuden Suomessa on kaksi-kolme kassaa, jotka hoitavat yleistä ansioturvaa.

– Työttömyyskassoja on liikaa ja ne ovat liian pieniä. Siellä on tehottomuutta, pienillä kassoilla on kohtalaisen pienet resurssit automatisoida ja kehittää kassan toimeenpanoa.

– Olisi hyvä, että laissa voitaisiin sallia jollain lailla työttömyyskassoille mahdollisuus edistää ja tukea jäsentemme työllisyyttä. Tämä on harmi, sillä kassojen tehtävä voisi olla hieman laajempi.

YTK:n jäsenilleen toteuttamaan kyselyyn vastasi 6208 jäsentä ajalla 31.5.–4.6.2018. Kyselyn tehtiin jäsenille, jotka ovat tämän vuoden aikana saaneet päivärahaa.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi