10 faktaa osinkoverotuksesta, jotka päättäjän täytyy tietää

1. Osingonjako reagoi voimakkaasti verotukseen

Valtion talouden tutkimuskeskuksen (VATT) vuoden 2023 selvitys osoittaa selvästi: osingonjako vähenee, kun verotus kiristyy. Tämä tarkoittaa, että verotuotto ei kasva, vaan se pienenee. Jos osinkoja ei jaeta, ei valtio myöskään saa osinkoveroja. Yksinkertaista.

2. Väite ”menetetyistä verotuloista” on virheellinen

Julkisessa keskustelussa kuulee usein, että valtio ”menettää” tuloja nykyisen osinkoverojärjestelmän vuoksi. Todellisuudessa mitään ”menetettyä veropottia” ei ole olemassa. Osinkoja jaetaan juuri siksi, että huojennus on olemassa.  Ilman sitä yrittäjien halukkuus sitoa omaa pääomaa riskialttiisiin listaamattomiin yhtiöihin heikkenisi merkittävästi.

3. Kokonaisveroaste on usein korkeampi kuin palkassa

Moni yllättyy siitä, että usealle osingonsaajalle kokonaisveroaste on korkeampi kuin jos sama tulo olisi palkkaa. Vasta noin 40 000 euron vuositulojen jälkeen osinkojen kokonaisveroaste alkaa olla palkkatuloa matalampi.

4. Osinkojen jakamisen todelliset syyt

Miksi osinkoja silti jaetaan, jos kokonaisveroaste korkeampi kuin ansiotuloissa? Yrittäjä ei jaa osinkoja vain verosyistä vaan yrityksen talouden ja maksuvalmiuden varmistamiseksi. Osinkoa voidaan jakaa vasta, kun kaikki kulut ja yhteisövero on maksettu. Lisäksi osingoista ei makseta palkkojen sivukuluja, mikä ohjaa yrittäjää käyttämään palkanmaksuvaran mieluummin ulkopuolisten kuin itsensä työllistämiseen.

5. Osinkoverotus ei lisää eriarvoisuutta

Saajakohtainen mediaaniosinko vuonna 2024 oli 6 770 euroa. Tämä ei ole suurituloisten verosuunnittelua. Tämä on tavallisen pk-yrittäjän tulonmuodostusta.

6. Valtiolle tämä on erittäin kannattava järjestelmä

Jotta yrittäjä voi saada 6 770 euroa huojennettua osinkoa, yhtiön nettovarallisuuden on oltava 84 625 euroa.  Tähän mennessä valtio on jo saanut:

• 21 156,25 € yhteisöveroa ja 507,75 € osinkoveroa.

Yhteensä vähintään 21 664 euroa verotuloja.

Osinko ei myöskään vähennä yhtiön tulosta ja valtiolle tilitettävää yhteisöveroa, toisin kuin palkka.

7. Yhteisöveron alennus ei oikeuta osinkoveron kiristämistä

On vastuutonta esittää, että hallituksen päättämä yhteisöveron alennuksen yhteydessä voitaisiin vastaavasti kiristää osinkoverotusta. Huojennettua osinkoa voidaan maksaa vuosittain vain 8 % nettovarallisuudesta, josta siis jo maksettu yhteisövero. Tämä johtaa siihen, että kestää 12,5 vuotta ennen kuin nettovarallisuutta vastaava määrä olisi jaettu osakkaille. Sekin edellyttää, että yritys tekee riittävästi uutta voittoa. Ja nykyisistä jakokelpoisista varoista on siis jo maksettu kulloinkin voimassa olleen yhteisöverokannan mukainen vero.

Vaikka tavoitteena olisi säilyttää osinkojen kokonaisveroaste nykytasolla, yhteisöverokannan alentamisen yhteydessä tehtävä osinkoverotuksen parametrien kiristäminen johtaisi todellisuudessa jo verotettujen voittojen kokonaisveroasteen kiristymiseen.

8. Listaamattoman yhtiön omistaminen on riskisijoittamista, yrittäjä voi menettää omaisuutensa

Pörssiosakkeisiin verrattuna riskit ovat moninkertaiset, koska konkurssissa yrittäjä voi menettää koko omaisuutensa, osakkeet eivät kelpaa vakuudeksi pankkilainoille, eikä niillä voi käydä pörssiosakkeiden tavoin kauppaa. Huojennus on kompensaatio tästä riskistä, ei etuoikeus.

9. Osingot mahdollistavat omistajanvaihdokset

Pk-yrityksissä omistajanvaihdokset ovat kriittisiä tulevien vuosien aikana. Pk-yritysbarometrin mukaan 34 % yrittäjistä harkitsee omistajanvaihdosta viiden vuoden sisällä. Uusi omistaja käyttää usein osinkoja kauppahinnan maksamiseen. Ilman huojennusta moni yritys jäisi ilman jatkajaa.

10. Osingot ovat kannuste yrittäjäriskin ottamiseen

Suomi tarvitsee kipeästi uusia yrittäjiä ja kasvuhakuisia omistajia. Osinkoveron kiristäminen olisi lyhytnäköinen päätös, joka heikentäisi investointihalukkuutta, vähentäisi osingonjakoa ja todennäköisesti pienentäisi valtion verokertymää.

Yrittäjäriskistä ei kannata rankaista.  Siihen kannattaa rohkaista.

Yhteiskunnan kannalta on vain järkevää kannustaa yrittäjäksi halukkaiden innovatiivisten ja aktiivisten ihmisten toimeliaisuutta myös verotuksella. Uudet kasvutarinat syntyvät vain kokeilemalla ja yrittäjäriskiä ottamalla.

Petri Salminen, kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja