Esteetön Ulvila

Esteettömyys ei ole erikoisratkaisu harvoille, vaan perusta hyvälle elämälle meille kaikille. Kun tilat, palvelut ja ympäristöt suunnitellaan saavutettaviksi, hyötyvät muun muassa niin lapsiperheet, ikäihmiset, matkailijat kuin kuntoutujatkin.

Esteettömyys ei ole vain liikkumisen helppoutta – se on osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa. Kun kaupunkia suunnitellaan kaikille, jokaiselle syntyy tunne, että hän kuuluu joukkoon.

Ulvilassa esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota monella tavalla. Kaupungin keskustassa on panostettu kulkuväylien selkeyteen ja katujen ylityksiin. Uusissa rakennushankkeissa esteettömyys otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, ja vanhoja kohteita on parannettu pienin, mutta merkityksellisin toimin – kuten valaistuksella, akustiikalla ja käsijohteiden lisäämisellä. Hyvä esimerkki tästä on Ulvilan apteekki, jonka tilojen suunnittelussa esteettömyys on ollut suunnittelun lähtökohta, jotta asiointi olisi sujuvaa kaikille.

Esteettömyyden taso ei ole kuitenkaan kaikkialla sama. On paikkoja, joissa portaiden oheen ei ole rakennettu nostimia, luiskia tai muita liikkumista helpottavia ratkaisuja, ja toisaalla puuttuu selkeä opastus. Myös ympäristön erilaiset pinnat ja kalusteet voivat hankaloittaa liikkumista. Kaupunkilaisilta tuleekin jatkuvasti arvokasta palautetta siitä, missä vielä on kehitettävää.

Ammatissani sisustusarkkitehtina kohtaan esteettömyyden teeman jatkuvasti. Tilojen suunnittelussa ratkaisevat yksityiskohdat: valaistus, kontrastit, akustiikka, materiaalit ja kalusteiden sijoittelu. Esimerkiksi liian painava ovi tai huonosti hahmotettava lattiamateriaali voi muodostaa esteen siinä missä korkea kynnyskin. Pienilläkin muutoksilla voidaan tehdä tilasta sellainen, että ihminen tuntee olonsa tervetulleeksi ja pystyy toimimaan itsenäisesti.

Kun suunnittelen uutta tilaa, kysyn itseltäni muun muassa: pääseekö tänne helposti myös pyörätuolilla? Löytääkö näkövammainen käyttäjä tarvittavat toiminnot? Onko akustiikka sellainen, että kuulovammainen pystyy osallistumaan keskusteluun? Kun monet esteettömyyteen liittyvät kysymykset ovat mukana alusta alkaen, tila ei sulje ketään ulos.

Esteettömyys mielletään usein kalliiksi erikoisratkaisuksi. Todellisuudessa kyse on enimmäkseen suunnittelusta. Yhtä hyvin kuin voi valita oven, joka on liian kapea, voi valita oven, josta kaikki mahtuvat kulkemaan. Kun lattiaan valitaan mattapintainen eikä pinnaltaan liukas lattiamateriaali, on lattia turvallinen sekä rollaattorilla kulkevalle että pikkulapsen juoksuaskeleille.

Olen nähnyt, miten paljon hyvää syntyy, kun esteettömyys huomioidaan kokonaisuutena. Tilat, joissa valaistus on pehmeä mutta riittävä, äänet eivät kaiu, kulkuväylät ovat selkeitä ja materiaalit valittu kaikki aistit huomioiden, tukevat tilat kaikkien viihtymistä sekä jaksamista. Sellaisissa tiloissa ihminen voi keskittyä siihen, mitä varten hän on tullut – ei siihen, miten hän selviytyy liikkumisesta tai osallistumisesta.

Esteettömyys liittyy myös kaupungin elinvoimaan. Kun ympäristöt ovat kaikille saavutettavia, Ulvila houkuttelee uusia asukkaita, matkailijoita ja yrityksiä. Esteettömyys on siis paitsi oikeudenmukaisuutta myös vetovoimatekijä. Moni perhe tai yrittäjä valitsee paikan, jossa arki sujuu ilman turhia esteitä. Silloin hyöty ulottuu yksilöistä koko yhteisöön.

Rakennetaan yhdessä ympäristöä, jossa jokainen voi liikkua, osallistua ja tulla kohdatuksi tasavertaisena.

Kirjoittaja,
Riia Rauhala, sisustusarkkitehti -yrittäjä, Ulvilan Yrittäjien sihteeri