Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Nina Rasola
Etelä-Savon Yrittäjien blogi
25.1.2024
Nina Rasola

Etelä-Savon Yrittäjät – 80 vuotta yrittäjän asialla

Yrittäjägaala 20.1.2024, tervetulopuhe

Sydämellisesti tervetuloa Etelä-Savon Yrittäjä Gaalaan!

Minulle lankesi äärimmäisen mielenkiintoinen tehtävä tähän gaalaan – Etelä-Savon Yrittäjät juhlistaa 80- vuotista taivaltaan. Sain toiveen, että voisitko hoitaa tervetulopuheessasi ESY:n 80 vuotisen historiikin – aikaa annettiin ruhtinaalliset 8 minuuttia.

Järjestömme alkuvaihe on monille meistä vieraampaa, ajattelin siis poimia havaintoja siitä enemmän ja tehdä joitakin nostoja matkan varrelta tähän päivään. Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä – toistaako historia itseään ja onko toiminnan perustarkoitus edelleen olemassa.

Suomalaisen yrittäjäliikkeen historia on pitkä ja värikäs. Pienteollisuuden keskusliiton (PTK) historia alkaa jo 1800-luvun loppupuolella ja Suomen Yrittäjäin Keskusliiton (SYKL) alku sijoittuu 1930-luvulle. Yksityisyrittäjäin Etelä-Savon Aluejärjestö merkittiin yhdistysrekisteriin 12. lokakuuta 1943. Varsinainen perustava kokous oli pidetty jo 3 vuotta aikaisemmin. Yhdistyksen rekisteröinti viivästyi sodan johdosta. Pieksämäen Liikemiesyhdistyksen puheenjohtaja kauppias Vilhelm Poikola oli kutsunut perustavan kokouksen koolle 13. syyskuuta 1940. Tuossa kokouksessa päätettiin aluejärjestön perustamisesta.

Yhdistyksen tehtävänä oli ”toimia alueen eri paikkakuntien yksityisyrittäjien välisenä yhdyssiteenä, pyrkiä kaikin laillisin keinoin työskentelemään sekä alueen yksityisyrittäjien että yhteisymmärryksessä Yksityisyrittäjäin liiton kanssa – koko maan yksityisyrityksellinen kaupan, teollisuuden ja muun liikealan hyväksi, valvoa ja edistää yksityisyritteliäisyyden yhteisiä etuja sekä työskennellä yksityisyritteliäisyyden yleisen aseman vakiinnuttamiseksi maassa.”

Alkutaipaleella musta pörssi kukoisti, säännöstely toi hankaluuksia, elämän arvot olivat hämmennyksen peitossa. Yrittäjät alkoivat pikkuhiljaa etsiä toisiaan – tarvittiin joukon tukea yhteisiin vaikeuksiin. Yrittäjille ja yrittäjyydelle oli jälleen pohjaa.

40-luvun loppupuolella Pieksämäki pohti eroamista alueyhdistyksestä – Pohjois-Savo kosiskeli Pieksämäkeä., Mikkeli ja Savonlinna eivät olleet huolehtineet jäsenmaksuvelvoitteitaan. Y-liitosta ei haluttu kuitenkaan erota, koska liitto suosi aluejärjestöjen kautta toimivia, ei suorajäseniä. Savonlinna suunnitteli irtautumista ja kiisteltiin aluejärjestön keskuspaikasta. Toiminnan johtajiksi palkattiin sodasta palanneita upseereita, koska he olivat tottuneet organisoimaan ja hoitamaan vaikeita asioita ja tilanteita.

50-60 luvun toiminnan dokumentointi on hyvin vähäistä ja vajaata. Muutamia välähdyksiä tuolta aikakaudelta:

  • 1955 aluejärjestön heikko taloudellinen tila vaikeutti toimintaa ja varsin ongelmainen oli myös toiminnanjohtajakysymys
  • jäsenmäärä 524
  • yhteistyö Kauppakamarin kanssa aloitettiin vuonna 1957
  • Savonlinnalla oli oma alueyhdistyksensä, Pieksämäki oli Pohjois-Savon alueyhdistyksessä ja aluejärjestön toiminta vain Mikkelin talousalueella hiipui

Mikkelin läänin yritysmaailmassa oli liian monta tasavahvaa talousaluetta, joista kukin oli tottunut puhaltamaan omaan hiileensä ja joista yksikään ei pystynyt nousemaan riittävän voimakkaaksi keskukseksi jo väestöpohjan pienuuden takia. Riutuva aluejärjestötoiminta  sammui lopulta kokonaan. Harmittavasti tämä kaikki tapahtui aikana, jolloin talouselämässä ja Suomessa ylipäätään tapahtui suuria muutoksia.  60-luvulla suuri talous- ja elinkeinorakenteen muutos räjähti käsiin, maaseudulta muutettiin kaupunkeihin ja sodanjälkeiset ikäluokat täyttivät koulut ja yliopistot.

Aluejärjestö herätettiin henkiin uudelleen 1970. Yksi vauhdittava tekijä toiminnan elvyttämiseen oli valtakunnallisten päättävien tahojen ristiriitainen suhtautuminen yrittämiseen. Katraasta kadonnut Pieksämäki oli halukas palaamaan läänin aluejärjestöön. 1970 – luvun lopulla jäsenyhdistyksiä oli 12, joista paikallisyhdistyksiä 7.

 Mikkelin alueen yrittäjät ry nimi vaihtui Mikkelin Läänin Yrittäjät ry:ksi. Vuosikymmenen aikana mm.

  • yrittäjäpoliittinen risteily järjestettiin Finnjetillä risteilynä
  • aluejärjestö oli mukana yrittäjäkurssin järjestelyissä
  • järjestettiin ensimmäinen virkistysmatka – kohteena Varsova
  • julkaistiin omaa lehteä

Ensimmäinen valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto saatiin alueelle Mikkelin Läänin Yrittäjät ry:n esityksestä lokakuussa vuonna 1979. Tuohon ajanjaksoon osuu myös yrittäjäjärjestön ensimmäinen ilmastoteko – nykypäivän mittareilla – Visulahteen istutettiin juhlallisesti erittäin arvovaltaisen yleisön länsä ollessa yrittäjämetsikkö.

80-luvulle tultaessa 1000 jäsenen raja ylittyi ja Savonlinna palasi mukaan yhteiseen aluejärjestöön. Mainittakoon, että vuoden 1980 kunnallisvaaleissa oli eri puolueiden listoilla 80 ehdokasta, joista 49 valittiin valtuustoihin. Valtakunnan kattojärjestön työvaliokunta ja aluejärjestöjen johto kokoontui Mikkeliin 1982 – kokoontumisen yhteydessä pystytettiin Visulahteen Yrittäjäkivi, joka omistettiin läänin nuorisolle ja tuleville yrittäjäpolville. Tuo kivi sai uuden paikan viime syksynä yrittäjänpäivänä Mikkelin rautatieaseman vastapäisestä puistikosta.

40- vuotisjuhlajulkaisussa kuvataan aluejärjestön saavutuksia seuraavasti: ”Lääninhallinnossa ja kunnissa on oivallettu, että yritykset eivät voi olla vain välinearvon asemassa, niin kuin joskus on ollut. Me elämme nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa, joka on täynnä velvoitteita ja tulevaisuuden tarjoamia haasteita. Olemme iloisia siitä, että yrittäjien ja kuntien välille on monilla paikkakunnilla saatu rakennettua yhteistyö, joka varsinkin viime vuosina on molemminpuolisen ja määrätietoisen toiminnan johdosta monipuolistunut ja voimistunut avoimien ovien asteelle. Kuntien ja yrittäjien yhteistyö, saumattomana, on välttämättömyys maakuntamme rakennustyössä. Se on taistelua hyvinvoinnin puolesta työttömyyttä vastaan.”

Suomen Yrittäjät sai alkunsa syyskuussa 1995 kun Pienteollisuuden Keskusliitto PTK ja Suomen Yrittäjien Keskusliitto SYKL yhdistyivät – se herätti huomattavaa liikehdintää yrittäjien järjestökentässä. Alkuvaiheessa Suomen Yrittäjien jäsenenä oli 19 entisen SYKL:n aluejärjestöä mukaan lukien Mikkelin Läänin Yrittäjät.

Keskeinen tehtävä oli tehdä Suomesta yrittäjyyteen nojaava yhteiskunta, jossa yrittäjyys ja pk-yritysten asia on yksi tärkeimmistä kaikessa yhteiskunnallisessa ja talouspoliittisessa päätöksenteossa. Suomen Yrittäjien syntymisen myötä aluejärjestön nimi muuttui muotoon: Suomen Yrittäjät, Etelä-Savo. Nykyinen nimi Etelä-Savon Yrittäjät ry otettiin käyttöön 2000-luvun alussa.

Tänä päivänä Etelä-Savon Yrittäjien aluejärjestössä on 16 paikallisyhdistyksen kautta lähes 2000 jäsenyritystä, jotka työllistävät noin 7600 henkeä. Aluejärjestön tarkoituksena on toimia toiminta-alueellaan olevien pienten ja keskikokoisten yritysten ja yrittäjien muodostamien yhdistysten yrittäjä-, elinkeino- ja työnantajapoliittisena etujärjestönä ja asiantuntijana ja vaikuttajana parantaa yritysten ja yrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan.

Järjestö toimii edelleen hyvin samojen perusasioiden kanssa kuin yhdistyksen perustamisen aikoina – yrittäjyydelle on kysyntää ja tarvitaan tukea yhteisten vaikeuksien voittamiseen.

Järjestössä toimiminen on arkista työtä, mutta myös juhlaa, kun juhlan aika on. 80 vuoden aikana luottamushenkilömme ovat tehneet valtavan määrän pyyteetöntä työtä yrittäjyyden eteen paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Olisi aika mielenkiintoista tietää montako litraa kahvia on kaikkiaan vuosien aikana järjestötyössä kulunut, konjakista puhumattakaan tai kuinka suureksi järjestön eteen tehtyjen työtuntien määrä nousisikaan.

Vuosien varrella toimintatavat ovat heijastaneet omaa aikaansa, on ollut onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta järjestö on antanut aina turvaa yrittäjille – yrittäjien omana yhteisönä.

On hyvä tiedostaa, että tulevaisuuden menestys ei tule vanhoja onnistumisia toistamalla. Vaikka maailma ja tavat toimia muuttuvat, perusasiat eivät kuitenkaan muutu. Kiinnostavat tarinat, houkuttelevat sisällöt ja mielenkiintoiset aiheet tulevat jatkossakin herättämään ihmisissä tunteita ja ajatuksia – ja siitähän tässä yrittäjäjärjestössäkin on kyse. Tarinoista ja tunteesta sekä yhteisöllisyydestä.

Tarinat, tunteet ja yhteisöllisyys ovat kantaneet aluejärjestömme toimintaa 80 vuoden ajan – ylpeys kotiseudusta, juuret syvällä Etelä-Savossa, rohkeus tehdä asioita omalla tavalla ja samalla yhteistyötä kannattelee toimintaa tulevaisuudessakin!

Minulle yksi päällimmäisistä tunteista tätä järjestöä kohtaan on kiitollisuus, kiitollisuus siitä, että yrittäjäjärjestö huolehtii meistä yrittäjistä – yrittäjän arjessa ja kiitollisuus siitä, että tämä järjestö on kasvattanut minusta yrittäjyyden puolestapuhujan ja vaikuttajan – antanut minulle mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä hoitamaan meidän yhteisiä asioita.

Valtavan suuret kiitokset kaikille aluejärjestössä toimineille ja nykyisille toimijoille – mitään ei tehdä yksin. Kiitokset kuuluvat myös meidän tärkeille sidosryhmille kumppaneille ja yrittäjien ystäville – ennen kaikkea järjestömme jäsenistölle – meidän rohkeille yrittäjille! Nostakaamme malja yrittäjyydelle ja 80-vuotiaalle ESYlle  ja maljat tarjoaa Suur-Savon Osuuspankki, joka juhlii juuri Pieksämäellä 120 vuotista taivaltaan!

Muita kiinnostavia aiheita

Nina Rasola