Jos kaikki pitävät kukkaronnyörit kiinni, Suomi ja maakunnat hiljenee

Maailman ja Suomen taloustilanne ei tällä hetkellä houkuttele kuluttamaan. Inflaation pelko, jälleen kohonnut korkotaso, geopolitiikan nopeat käänteet sekä yleinen epävarmuus näkyvät arjessa. Eikä tätä tarvitse selitellä. Monella ei yksinkertaisesti ole enää varaa samaan kuin aiemmin.

Kuitenkin syytä tunnistaa toinenkin ilmiö.

Jos kulutus ja investoinnit laajasti pysähtyvät, vaikutukset eivät jää yksittäisiin toimijoihin. Ne heijastuvat suoraan alueemme yrityksiin, työllisyyteen ja sitä kautta koko maakunnan elinvoimaan.

Etelä-Pohjanmaan yritykset muodostavat perustan alueen hyvinvoinnille. Ne työllistävät, investoivat ja pitävät palvelut lähellä. Yritystoiminta ei kuitenkaan pyöri itsestään, vaan se edellyttää riittävää kysyntää ja luottamusta tulevaan.

Viime aikoina talouskeskustelussa on korostunut varovaisuus – ja osin syystäkin. Samalla on kuitenkin hyvä kysyä: mitä tapahtuu, jos varovaisuudesta tulee pysyvä toimintatapa?

Taloudessa pelolla on taipumus ruokkia itseään. Kun kulutus ja investoinnit vähenevät, talouskasvu hidastuu. Tämä lisää epävarmuutta, joka puolestaan vähentää halukkuutta tehdä päätöksiä. Näin syntyy kierre, jota on vaikea katkaista ilman aktiivisia toimia.

Tätä kehitystä ei pysäytetä odottamalla lupailtuja parempia aikoja.

Keskusteluun on noussut myös verotus ja veronkorotukset ratkaisuna julkisen talouden haasteisiin. On kuitenkin syytä muistaa, että veropohja ei ole irrallinen kokonaisuus. Se rakentuu monesta tekijästä, yritystoiminnasta, työllisyydestä ja ostovoimasta.

Jos ja kun nämä heikkenevät, heikkenevät väistämättä myös verotulot.

Keskeinen kysymys kuuluukin: miten varmistamme, että taloudellinen toimeliaisuus säilyy myös epävarmassa tilanteessa? Olisiko jo aika laskea verotusta ja antaa ihmisten ja yrittäjien pitää enemmän omista tienaamistaan euroista? Paisunut ja velkaantuva hyvinvointivaltio ei voi jatkossa olla vastuussa joka asiasta, vaan ihmisten on myös syytä ottaa vastuuta itsestään. Toimintoja on pakko priorisoida sekä laittaa “suu säkkiä myöden”.

Etelä-Pohjanmaalla on vahva tekemisen kulttuuri. Täällä on totuttu rakentamaan, kehittämään ja etsimään ratkaisuja myös haastavina aikoina. Tämä on ollut yksi alueemme keskeisistä vahvuuksista.

Voisiko sama ajattelutapa kantaa myös nyt?

Kaikilla ei ole mahdollisuutta lisätä kulutustaan eikä sitä voi keneltäkään vaatia. Mutta niissä tilanteissa, joissa liikkumavaraa on, yksittäisilläkin päätöksillä on merkitystä. Kulutus, investoinnit ja paikallisten palveluiden käyttö ovat konkreettisia tekoja, joilla ylläpidetään talouden perusrakenteita.

Kyse ei ole yksittäisistä suurista ratkaisuista, vaan laajemmasta suunnasta.

Minkälaista kehitystä haluamme tukea omilla valinnoillamme?
Ja millä varmistamme, että yritystoiminnan edellytykset säilyvät vahvoina myös tulevaisuudessa?

Jos taloudellinen aktiivisuus laajasti hiipuu, seuraukset näkyvät väistämättä yritysten määrässä, palveluiden saatavuudessa ja työllisyydessä. Tällä olisi suoria vaikutuksia koko maakunnan kehitykseen.

Etelä-Pohjanmaan tulevaisuus ei kuitenkaan määräydy pelkästään ulkoisten tekijöiden perusteella.

Maakunta on pitkälti juuri niin elinvoimainen kuin siitä yhdessä teemme.

Jani Takamaa
toimitusjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät