Maakunnasta maailmalle – Vahvat elinvoimakeskukset tukevat vahvaa yrittäjyyttä 

Uudet elinvoimakeskukset aloittavat työnsä 100 päivän päästä eli 1.1.2026. Lounais-Suomen elinvoimakeskus on yksi kymmenestä, ja tulee olemaan suurin elinvoimakeskus – suorastaan jättiläinen. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Yrittäjille tärkeimmän elinkeinot ja osaaminen – osaston alaisuuteen kuuluu muun työllisyyden edistäminen, työvoiman osaaminen, yritystoiminnan kestävä kasvu, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, kansainvälistyminen ja kilpailukyky sekä energiatuotanto.  
 
Elinvoimakeskuksia koskevan uudistuksen tavoitteena on luoda vahvat keskukset tukemaan alueiden elinvoimaa ja yritystoimintaa. Tämä tavoite on ehdottaman kannatettava, mutta yrittäjien näkökulmasta uudistukseen liittyy myös joitain huolia ja kysymysmerkkejä. 

Ensinnäkin, elinvoiman käsite lakiluonnoksessa on määritelty hyvinkin laveasti. Kun keskuksille annetaan monta merkittävää tehtävää, vaarana on, ettei ehkä pystytä tukemaan yrityksiä tehokkaasti juuri niissä asioissa, joissa tuki on tärkeintä.  
 
Julkaisimme edellisviikolla Pk-yritysbarometrin yhdessä Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Varsinais-Suomen osalta yrityksien suhdanneodotukset seuraavalle vuodelle ovat vaisut, erityisesti investointien ja kannattavuuden osalta.  

Barometrissa varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä esimerkiksi 95 prosenttia ilmoitti, ettei ole käyttänyt kansainvälistymiseen liittyviä palveluita, kymmenisen prosenttia ilmoittaa tarvetta kuitenkin olevan akuutisti. Tässä meillä on elinvoimakeskuksen kanssa ensimmäinen yhteinen tekemisen paikka.  
 
Lisäksi vastaajista joka viides yrittäjä ilmoitti, että heillä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Huomionarvoista on, että palveluvienti on suurempaa kuin suora tavaroiden vienti, jolloin yrityksien palvelutarpeet kansainvälistymiseen vaihtelevat merkittävästikin. 

Toisena huomiona, uudistus osuu samaan aikaan monien muiden suurten muutosten kanssa – työllisyysalueiden käynnistyminen, Team Finlandin ulkomaantoimintojen siirto ja mittavat valtion säästötoimet. Yrittäjille tärkeintä on, että palvelut toimivat heti uudistuksen alusta asti, eivätkä viivästy tai jumitu organisaatiomuutosten vuoksi. 

Kolmanneksi, yrittäjille on välttämätöntä, että elinvoimakeskukset ovat alueellaan riittävän vahvoja ja toimivaltaisia kumppaneita. Päätöksenteko ei saa karata liian keskitetysti harvoihin paikkoihin – esimerkiksi rakennerahastovarojen käytössä. On ongelmallista, jos päätökset tehdään henkilöiden toimesta, jotka eivät tunne alueen yrityksiä, kehitystarpeita ja kasvun ajureita.  

Tuoreessa pk-barometrissämme tarkasteltiin myös alueen yrityksien kasvuhakuisuutta ja sen kehitystrendi on ilahduttavan kasvusuunnassa. 39 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa tavoittelevansa seuraavan vuoden aikana kohtuullista tai voimakasta kasvua. Näen tämän yritysten kasvun tukemisen myös tärkeänä yhteistyön mahdollisuutena elinvoimakeskuksien kanssa. Tämä maa tarvitsee kasvuhakuisia yrityksiä ja tehtävämme on yhdessä tukea ja mahdollistaa tämä yrityksille.  

Neljänneksi, elinvoimakeskusten rooli suhteessa työllisyysalueisiin, kuntiin ja elinkeinoyhtiöihin on määriteltävä selkeästi. Päällekkäisiä rakenteita emme tarvitse, vaan tarkoitus on rakentaa aidosti sujuvia palvelupolkuja. Yritykset odottavat yhden luukun mallia, jossa organisaatiot käyttävät yhteisiä tietojärjestelmiä ja asiakas kohdataan yhtenäisen palvelupolun kautta. 

Ja tähän jatkona vielä viidennes Yrittäjien huomio: elinvoimakeskusten pitää olla ennen kaikkea asiakaslähtöisiä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että yrittäjät ovat tietoisia tarjolla olevista palveluista, palvelut löytyvät helposti, ovat kasvollisia ja ne rakentuvat yritysten todellisten tarpeiden ympärille. Tässä onnistumisessa korostuu luonnollisesti viestinnän rooli olemassa olevista palveluista, ja tässä työssä myös yrittäjäjärjestö haluaa olla elinvoimakeskuksen kumppani.

Uudistuksen tavoite on erinomainen. Yrittäjät tarvitsevat vahvoja, osaavia ja toimivaltaisia elinvoimakeskuksia, jotka tukevat kasvua, kansainvälistymistä ja työllistämistä. Uudistuksessa ei saa käydä niin, että hallinto siiloutuu, päätösvalta karkaa alueiden ulottumattomiin tai palvelukyky heikkenee. Tämä hieno ja tärkeä uudistus on mahdollista tehdä onnistuneesti ja tavoitteissa onnistuen  – mutta vain, jos yrittäjien näkökulmat huomioidaan aidosti, asiakas asetetaan keskiöön ja jatkamme aidosti rakentavaa ja vaikuttavaa yhteistyötä. 

JUTTA WIRÉN
vt. toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät