Mitä se kunnan elinvoima onkaan?

Sanakirjan mukaan elinvoima tarkoittaa kykyä säilyä elossa ja olla aktiivinen. Alueen yhteydessä elinvoima kuvaa siis sitä, millaisessa tulevaisuuskunnossa alue on. Elinvoima syntyy arjen tekojen sekä valintojen ja päätöksenteon linkityksistä, joissa ihmiset, yritykset ja päätöksenteko kietoutuvat toisiinsa. Elinvoimaa lisää kyky uudistua, vetää puoleensa ja pitää kiinni, vaikka ovi on aina auki ja tie vie kumpaankin suuntaan.

Elinvoima vaatii sekä taloudellista kestävyyttä että myönteistä arjen energiaa, joka näkyy, kuuluu ja tuntuu viihtyisyytenä, luottamuksena ja tekemisen ilmapiirinä. Myönteinen energia kunnassa kääntyy haluksi nähdä naapurin teoissa niiden hyvä puoli ja kannustaa häntä eteenpäin. Se näkyy tahtona jättää valittamatta kunnan päätöksistä, vaikka niiden jokainen yksityiskohta ei miellyttäisikään itseä – jarruttamisen sijaan elinvoimaisessa kunnassa mennään tietoisesti eteenpäin.

Suomessa olemme hyvästelleet sen kunnan, jonka tunsimme yli sata vuotta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä hyvinvointialueille kunnille jäi uusi ydin – elinvoiman rakentaminen. Nyt viimeistään on aika kysyä, millainen kunta haluamme olla ja millä keinoilla sinne päästään. Kunnat eivät ole toistensa kopioita, erilaistuminen on väistämätöntä ja jopa tarpeellista. Erilaisuus mahdollistaa parhaiden käytäntöjen jakamisen ja rohkean omanlaisen suunnan valitsemisen. Kaikkien ei ole pakko tehdä kaikkea, yhteistyö kantaa. Ennustan seudullisen kehittämisen vahvaa nousua tulevina vuosina.

Elinvoimaan liittyy kolme voimaa: vetovoima, pitovoima ja aluetaloudelliinen dynamiikka. Vetovoima vastaa kysymykseen: miksi joku haluaisi tulla juuri tänne? Se syntyy tarinasta, asemasta, luonteesta ja mahdollisuuksista. Pitovoima taas kysyy: miksi täältä ei haluta lähteä? Siihen vaikuttavat arjen sujuvuus, turvallisuus, harrastukset, yhteisöllisyys ja kunnan tapa kohdata yritykset ja asukkaat. Kolmas ulottuvuus, elinvoima taloudellisena voimana, näkyy työllisyydessä, yrityskannassa, koulutustasossa ja kyvyssä uudistua. Konsulttitoimisto MDI mittaa näitä voimia EVP-indeksillä. Tuoreessa mittauksessa näkyvät positiivisesti Hankasalmi, Jyväskylä, Kinnula, Kivijärvi, Multia, Muurame, Petäjävesi, Saarijärvi, Toivakka sekä Viitasaari.

Kun vetovoima, pitovoima ja aluetaloudellinen dynamiikka kohtaavat, syntyy kunta, joka houkuttelee, kasvaa ja voi hyvin. Yritysmyönteisyys on koko kuntaorganisaation läpileikkaava ajattelutapa, se ei jää erilliseksi muusta toiminnasta. Yrityspalvelut ovat peruspalveluja, ja kilpailuympäristön oikeudenmukaisuus on verotulojen kasvun ehto. Elinvoimainen kunta kuuntelee ja toimii – ja tekee strategisia valintoja, jotka sopivat juuri sen luonteeseen, kokoon ja vahvuuksiin. Yrittäjien Kuntabarometri mittaa näitä asioita ja on parhaillaan vastattavana. Tervemenoa vastaamaan yrittäjät!

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Kolumni on julkaistu myös Keskisuomalaisessa 2.3.2026.