YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Osinkoverotuksen kiristys rankaisisi yrittäjiä
Kroonisesti yli varojensa eläneen Suomen julkisen talouden vakauttaminen tulee olemaan tulevien vuosien keskeisimpiä teemoja. On tärkeää, että velkaantumiskehitys saadaan käännettyä. On järjetöntä, että korkean verotuksen maassa verotuksella kerätään varoja korkojen maksamiseen.
Velkajarrun toimenpiteet ovat ratkaisevia tavoitteiden saavuttamisessa. Kulut pitää asettaa tuloihin. Varmuudella tämä tulee tarkoittamaan säästöjä, sillä harkitsemattomilla veronkiristyksillä ajaudutaan vain syvemmälle synkkyyteen. Kovimpia säästöjen aiheuttamia iskuja pystytään keventämään vain sillä, että Suomi pääsee yritysten kautta kiinni kasvuun ja kiihdyttämään taloudellista toimeliaisuutta.
Kasvua voi syntyä vain, mikäli toimeliaat ja ahkerat ihmiset haluavat yrittää, omistaa ja tavoitella unelmiaan Suomessa. Tämän halun synnyttäminen ja vahvistaminen taas riippuu siitä, millainen toimintaympäristö on.
Yrittäjäriski unohtuu osinkoverokeskustelussa
Huolestuttavimpia ovat perusteettomasti esitetyt väitteet, joiden mukaan listaamattomien yritysten osinkoverotusta kiristämällä voitaisiin paikata julkisen talouden vajetta. Tällainen ratkaisu olisi haitallinen sekä verokertymän että kannustavuuden näkökulmasta.
Erityisen hämmentävää on, että osinkoverotuksesta keskusteltaessa kiristyksiä vaativat tahot heittelevät mielellään suuria lukuja, mutta eivät pidä tarpeellisena perustella arvioidensa toteutumisen todennäköisyyttä. Tässä on toistuvasti kunnostautunut maan suurin sanomalehti, Helsingin Sanomat.
HS:n pääkirjoitus (18.2.2026) haikaili jälleen kerran listaamattomien yhtiöiden osinkoveron kiristämistä ilman minkäänlaista perustelua.
Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus on huojennettu yrittäjyyteen liittyvän riskin vuoksi. Yrittäjä ottaa kantaakseen yrittäjäriskin, jonka olemassaolo ei pitäisi olla viime vuosien historiallisen korkeita konkurssilukuja seuranneille epäselvää.
Listaamattomien yhtiöiden osakkeet eivät käy lainojen vakuutena eikä niillä voi käydä kauppaa pörssin kaltaisella markkinapaikalla, joten on perusteltua kohdella niistä saatavia osinkoja verotuksessa eri tavalla riskittömämpiin ja enemmän likvideihin omaisuuslajeihin verrattuna.
Kasvu syntyy riskinotosta, ei osinkoveron kiristyksistä
Vaikeiden vuosien keskellä liian moni yrittäjä on menettänyt yritystoimintansa päättymisen kautta niin yritykseensä käytetyn rahallisen kuin ajallisen panostuksensa. Monet elämäntyönsä.
Yrittäjät hyväksyvät yrittäjyyteen liittyvän riskin. Riskin vastapainoksi pitää olla mahdollisuus menestyä myös taloudellisesti.
Yhteiskunnan kannalta on vain järkevää kannustaa yrittäjäksi halukkaiden innovatiivisten ja aktiivisten ihmisten toimeliaisuutta myös verotuksella. Uudet kasvutarinat syntyvät vain kokeilemalla ja yrittäjäriskiä ottamalla.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todetaan, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen olisi yhteiskunnallisesti järkevää.
Näin ei ole.
Sekä VATT:n vuonna 2023 julkaisema että ETLA:n tuore raportti osoittavat, että osinko- ja pääomaverotuksen muutoksilla on merkittäviä käyttäytymisvaikutuksia: verotuksen kiristyessä osinkoja jaetaan vähemmän. Tämä tarkoittaa, että valtio menettäisi nykyisiä osinkoverotuottoja.
Vaikka julkinen paine on ollut kovaa, hallituksen vastuullisimpia ratkaisuja on ollut olla kiristämättä osinkoverotusta.
Petri Salminen
kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja
Muita kiinnostavia aiheita
Petri Salminen
petri.salminen@yrittajat.fi