Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

14.1.2022
Niina Palmu ja Marika Koivuniemi

Oulun yliopistosta tukea yrityksille tiimityöskentelyn haasteiden ratkaisemiseen

”Välillä meidän palavereissamme tarvittaisiin erotuomari ja keltainen kortti!”, naurahtaa Verkotan Oy:n laboratoriopäällikkö Miia Nurkkala. ”Tai pitäisikö meidän palkata oma terapeutti. Vai mitä jos laitetaan sykemittarit ja aina kun sykekäyrä nousee liikaa, menee mute päälle”, jatkaa teknisen myynnin johtaja Pertti Mäkikyrö. Huumori sekä tiukkatahtiset keskustelut ovat ominaista langattomien yhteyksien testipalveluihin erikoistuneelle Verkotan Oy:n johtoryhmän tiimipalavereissa. Johtoryhmän työskentelystä välittyy vahva asiantuntemus ja syvä sitoutuminen yrityksen liiketoimintaan. Johtoryhmä on osallistunut Oulun yliopistolla kehitettävään TiiM-valmennukseen, jossa tavoitteena on tukea tiimityöskentelyn metataitoja.Metataidot ovat tiimityön strategiataitoja, joiden avulla tiimi pystyy esimerkiksi tunnistamaan ja ratkaisemaan tiimityöskentelyn haasteita, mutta myös valjastamaan vahvuutensa paremmin hyötykäyttöön.

Tiimityöskentelyn taidot ovat useissa tutkimuksissa yhdistetty tuloksellisuuteen, korkeampaan työskentelymotivaatioon sekä parempaan hyvinvointiin. Tästä huolimatta monet tiimit kamppailevat tiimityöskentelynsä kanssa. Tiimityöhön tuo haasteita räjähdysmäisesti kasvanut etätyöskentelyn määrä sekä jatkuvien muutosten tuoma vaatimus nopeaan reagointiin ja sopeutumiseen sekä uuden oppimiseen. Jotta tiimien toiminnan kehittämisessä onnistutaan, tarvitaan jatkuvan oppimisen taitoja ja kykyä säädellä omaa ja tiimin toimintaa. Näihin liittyy taito tunnistaa kohtaamiamme haasteita, mutta myös taito asettaa tavoitteita, suunnitella työskentelyä, sekä aktiivisesti havainnoida ja arvioida oman työskentelyn etenemistä sekä kykyä oppia tekemistämme virheistä.

Metataidot, eli tietoisuus omasta ja tiimimme toiminnasta, ovat tärkeitä oppimisen ja tiimityöskentelyn taitoja. Kun tarkastelemme aktiivisesti ja tietoisesti omaa ja tiimimme toimintaa, tunnistamme helpommin kohtaamamme haasteet ja ongelmat. Näin voimme tehdä tietoisia valintoja ja muuttaa työskentelyn tapoja tai toiminnalle asetettuja tavoitteita tai suunnitelmia, mikäli tilanne niin vaatii. Metataidot ovat siis edellytys oppimiselle ja työskentelyn säätelylle niin yksin kuin tiimissä työskennellessä.

Aina emme kuitenkaan ole täysin tietoisia omasta toiminnastamme. Tietoisuutta voidaan kuitenkin herätellä ja kehittää erilaisten mittareiden avulla. Mittarit toimivat ikään kuin peileinä näyttäen tiimin jäsenille jokaisen tiimiläisen näkökulman tiimityöskentelyn vahvuuksiin ja haasteisiin. Nämä mittarit eivät kuitenkaan itsessään takaa, että tiimin toiminta muuttuu. Ratkaisevaa on, mitä tiimin jäsenet tekevät mittareista saadulla tiedolla.

TiiM-valmennuksessa Verkotan Oy:n johtoryhmä on saanut mittareilla tiimitason palautetta, tiimityöskentelyn vahvuuksien tuomista esille sekä konkreettisia työkaluja tiimityöskentelyn ongelmien ratkomiseen. Tiimin selkeä vahvuus on aktiivinen keskustelu ja avoin ilmapiiri eriävien mielipiteiden esille tuomisessa. TiiM-valmennuksen aikana tiimin työskentelyä videoitiin ja videoanalyysi osoittaa, että tiimipalaverien aikana tiimin kaikki jäsenet osallistuvat keskusteluun ja kysymyksiä esitetään paljon, keskimäärin yli 40. Kysymykset johtavat yli 62 vastaukseen tai uuteen ideaan. Kysymysten synnyttämä vastavuoroinen keskustelu on taito, joka on menestyksekkään ongelmanratkaisun ja innovatiivisuuden taustalla.

Joskus metataitojen herättelyyn riittää, että tiimi saa ulkopuolisen asiantuntijan kautta vahvistuksen tiimin tavalle työskennellä. Johtoryhmän jäsenet nyökyttelevät hyväksyvästi, kun Verkotan Oy:n toimitusjohtaja Kari Komonen toteaa: ”Valmennukseen investoitu aika oli kannattavaa. Oli hyvä pysähtyä ajattelemaan toimintaamme ja nähdä, että olemme ihan salonkikelpoisia keskustelijoita. Valmennus antoi rauhallisuutta ja työkaluja ratkoa ongelmatilanteita. Kokouskäytäntömme myös muuttuivat ja tiimipalaverien suunnittelulle ja valmistelulle opittiin varaamaan enemmän aikaa. Nämä ovat työkaluja arjen hektisyyden suunnitteluun.”

Kirjoittajat: Niina Palmu ja Marika Koivuniemi, TiiM-hankkeen valmentajat, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET), Oulun yliopisto

Verkotan Oy

Verkotan Oy:n erityisosaamistamme ovat langattomien laitteiden OTA- ja SAR-testaaminen. Verkotan Oy on kärkitoimija langattomien yhteyksien tutkimuksessa ja kehityksessä. Parhaillaan yritys on mukana tulevaisuuden tehokkaampien 5G-yhteyksien tutkimuksessa yhdessä muiden oululaisten teknologiajohtajien kanssa olemalla osallisena Oulun yliopiston 5GTN-yhteisössä.

TiiM-valmennus

TiiM-valmennuksen tavoitteena on yritystiimien oppimisen ja yhteistyön metataitojen kehittäminen. Kehittämishanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja toteutuksesta vastaa Oulun yliopiston Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö sekä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu.  

https://www.oulu.fi/fi/projektit/tiim-yritystiimien-oppimisen-ja-yhteistyon-metataitojen-kehittaminen

Lähteet

Hadwin, A., Järvelä, S., Miller, M. (2018). Self-Regulation, Co-Regulation, and Shared Regulation in Collaborative Learning Environments. In Schunk D.H. and Greene J.A. (eds.) Handbook of Self-Regulation of Learning and Performance, 83-106. doi: 10.4324/9781315697048-6

Järvelä, S., Hadwin, A, Malmberg J. and Miller, M. (2018). Contemporary Perspectives of Regulated Learning in Collaboration. International Handbook of the Learning Sciences, 127-136.

Usher, E. L., & Schunk, D. H. (2018). Social cognitive theoretical perspective of self-regulation.

In D. H. Schunk & J. A. Greene (Eds.), Handbook of self-regulation of learning and performance, 19–35.

Winne, P.H. (2018). Cognition and metacognition within self-regulated learning. In Schunk, D.H. and Greene, J.A. Handbook of Self-Regulation of Learning and Performance, 36-48.

Zimmerman, B.J. (2002) Becoming a Self-Regulated Learner: An Overview, Theory Into Practice, 41:2, 64-70, DOI: 10.1207/s15430421tip4102_2

Niina Palmu ja Marika Koivuniemi