Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

15.1.2024
Tommi Uunonen

Vieraskynä: Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkemaan käsi kädessä – uuden ajan tuottavuusajattelu

Tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhdistäminen on mahdollista. Yksityiskohtien uudistaminen pitäisi aina nähdä mahdollisuutena parannukseen.

Yksityiskohtiin keskittymisen vahvuudet

Tämän päivän työelämässä kasvavia trendejä ovat hyvinvointi ja työssä jaksaminen. Samaan aikaan tavoiteltava talouskasvu luo yrityksille vaatimuksen tuottavuuden parantamiseen. Pohditaan hieman tähän vastakkainasetteluun molempia trendejä yhdessä eteenpäin kantavaa ratkaisua. Olen havainnut työurallani asentajan työstä suurteollisuuden kautta pienyrittäjän palvelukseen, että pysähdymme työpäivien aikana liian harvoin havainnoimaan ympäristöämme ja pohtimaan yksityiskohtien uudistamista. Yksityiskohtiin keskittyminen luo parhaimmillaan helposti toteutettavia ja ilmaisia prototyyppiratkaisuja työympäristöön. Pienet muutokset ja kokeilut totuttuihin asioihin tarjoavat kokemukseni mukaan hyvinvointia, turvallisuutta ja tuottavuuden kasvua. Kutsun tätä ajatusmallia uuden ajan tuottavuusajatteluksi. Työhyvinvoinnin miellämme usein rennoksi ja helpoksi tavaksi toimia, mutta uuden ajan tuottavuusajattelu tuo työpäiviin lisäksi vaihtelua ja kehittää luovuutta. Tapoihini kuuluu opettaa ja avata asioita esimerkkien kautta, niin myös tässä kirjoituksessa.

Uuden ajan tuottavuusajattelu käytännössä

Työskennellessäni teollisuudessa alumiininsahauksessa ovitehtaalla huomasin nopeasti työn fyysisen rasituksen olevan ylitsepääsemätön ja hitaasti kehittyvä ongelma työhyvinvoinnilleni. Pysähdyin miettimään, että millaisia yksityiskohtien muutoksia voisin tehdä työtapoihini. Ovien alumiinilistoja löytyy monta erilaista profiilia ja yhteen oveen niitä tulee kaikkiaan 5 erilaista. Tavallisesti sahaukset suoritetaan tuotannonsuunnittelun luoman listan mukaisesti asiakas kerrallaan. Kehitin työtavan, joka suorittaa sahauksen alumiinilistan profiili kerrallaan, asiakas kerrallaan menetelmän sijasta. Työtavan kehittämisen lisäksi pysähdyin havainnoimaan ympäristöäni ja lähdin rohkeasti muuttamaan hyllyjärjestystä useampaan otteeseen optimaalisen järjestyksen löytämiseksi. Luomani muutosprosessin myötä nostojen sekä askelten määrä laski merkittävästi ja tuottavuus kolminkertaistui. Esimerkki on työntekijän näkökulmasta ja vain pintaraapaisu luomani ajatusmallin hyödyllisyydestä yritystoiminnalle.

Esimerkki osoittaa pienten muutosten ja uuden ajan tuottavuusajattelun hyödyllisyyden teollisuuteen. Ajatusmallia voidaan kuitenkin soveltaa alasta riippumatta ja toinen esimerkki tuleekin ravintola-alan asiakkaan näkökulmasta. Vieraillessani Suomessa ravintoloissa useimmiten ruoka ja palvelu ovat loistavaa, mutta asiakaskokemuksen ammattilaisena kiinnitän jatkuvasti huomiota unohtuneeseen osa-alueeseen. Ravintoloissa usein unohdetaan yleisilme ja yksityiskohdat. Yleisilme on muutakin kuin pöytien kiiltäminen ja tuolien symmetrinen asettelu. Törmään jatkuvasti pölyisiin sivupöytiin, pattereihin, nurkkiin, lampunvarjostimiin ja vessojen pölyisyydestä puhumattakaan. Jokainen ymmärtää miten tunkkaisen tunnelman pölyisyydellä saa aikaiseksi. Yksityiskohdat ja helposti kehitettävät ilmaiset asiat kuntoon laittamalla voi saavuttaa kilpailuetua paremman asiakaskokemuksen muodossa. Esimerkissä huomaamme, miten pienillä muutoksilla tarjoilemme asiakkaalle paremman kokemuksen viihtyvyyden kautta. Asiakaskokemus rakentuu aistien varaan, joista vahvin on lopulta kuudes aistimme eli alitajunta. Alitajunnan avulla asiakas punnitsee kokemuksensa kokonaisuuden lopullisen arvon.

Viimeinen esimerkki tulee metsäteollisuudesta, tarkemmin ottaen tutun metsäkoneyrittäjän työstä. Puita kaataessa metsäkoneen sahan teräketju on kulutustavaraa ja vaihtokertoja saattaa tulla 3–5 päivässä. Jokaisen vaihtokerran yhteydessä kuljettajan on poistuttava koneen hytistä ja vaarannettava turvallisuutensa kiipeilemällä edestakaisin. Työturvallisuutta vaarantaa usein myös työn luonteeseen kuuluva kiire ja tulospaine, joka pakottaa kuljettajaa oikaisemaan turvallisuuskäytännöistä. Tuntemani uuden ajan tuottavuusajattelua harjoittava metsäkoneyrittäjä oli ratkaissut ongelman keskittymällä enemmän sahaamisen tarkkuuteen. Sahaamisen tarkkuuteen keskittyminen laski teräketjun vaihtamisen tarpeen murto-osaan aikaisemmasta, samalla kasvattaen tuottavuutta ajan säästymisen kautta. Helposti ajatellaan nopeimman työtavan olevan myös tuottavin. Kokemukseni mukaan nopeus tuo kuitenkin mukanaan virheitä, tarpeetonta kulutusta ja turvattomuutta. Rauhallisesti ja tarkasti toimien saavutetaan pitkässä juoksussa usein parhain mahdollinen yhdistelmä tuottavuutta ja hyvinvointia.

Uudistamisen kantava voima

Esimerkit osoittavat uuden ajan tuottavuusajattelun hyödyllisyyden yritystoiminnan kannalta. Työhyvinvoinnin, tuottavuuden sekä turvallisuuden kasvu pienillä yksityiskohtien muutoksilla tarjoaa jokaiselle yrittäjälle positiivisia asioita. Ajatusmallia voidaan punnita työntekijän sekä yrittäjän näkökulmasta, mutta suuressa kuvassa työntekijän hyvinvointi, turvallisuus ja tuottavuus ovat aina yrittäjän etu. Pienyrittäjälle uuden ajan tuottavuusajattelu mahdollistaa arvokkaan vapaa-ajan lisääntymisen sekä mahdollisuuden liiketoiminnan kehittämiseen. Uudistamisen tulisikin aina näyttäytyä mahdollisuutena parempaan. Toivon kirjoituksen auttavan yrittäjiä kannustamaan työntekijöitään sekä itseään pysähtymään hetkeksi työn äärelle, havaitsemaan yksityiskohtia ympärillään ja pohtimaan millaisia uusia kokeiluja ympäristöön tai työtapoihin voisi tehdä.

Kirjoittaja: Tommi Uunonen, luova kehittäjä

Muita kiinnostavia aiheita

Tommi Uunonen