Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Yrittäjän asialla
24.10.2023
Anne Kangas

Valinnanvapautta monipuolisilla sote-markkinoilla – tulevaisuutta vai utopiaa?

Palveluseteleitä on käytetty ensimmäisen kerran Isossa-Britanniassa vuonna 1981 vanhusten asumispalveluissa. Myös Ison-Britannian vammaispalveluissa painotettiin asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta jo 1980–1990-luvuilla ja siellä on luotu pohjia henkilökohtaiselle budjetille. Palvelusetelit ovat kuningaskunnassa edenneet – on vallassa ollut sitten konservatiivipuolue tai työväenpuolue. Isossa-Britanniassa haluttiin antaa päätösvaltaa ja valinnanvapautta omasta lääkäristä ja hoitajasta koko kansalle – se ei saanut olla pelkästään rikkaiden etuoikeus.

Suomessa kunnat ovat voineet käyttää palveluseteliä palvelutuotannossa vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen palvelusetelin käyttöä on kokeiltu useaan otteeseen, ensimmäiset palvelusetelikokeilut käynnistyivät 1990-luvulla. Palvelusetelin käyttöä kokeiltiin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla vuosina 1995–1997 lasten päivähoidon ja omaishoidon tuen maksuvälineenä. Vuonna 2001 palvelusetelin käyttöä kokeiltiin ikäihmisten palveluissa Lahden seudulla. Vuodesta 2003 lähtien palveluseteleitä on myönnetty muun muassa siivoukseen, päivätoimintaan ja ikäihmisten omaishoitoon. Vuonna 2009 tuli voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (palvelusetelilaki), joka selkeytti aiempaa palvelusetelilainsäädäntöä. Valtio ja kunnat ovat tavoitelleet palvelusetelillä muun muassa julkisen sektorin palvelutuotannon uudistamista.

”Palveluseteli vahvistaa palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyyttä sallimalla asiakkaan tai potilaan tehdä omia valintojaan palvelujen tuottajasta.”

Suomessa palveluseteleiden käyttöönotto on ollut todella hidasta. Keskeisenä haasteena on ollut palvelusetelin asemoiminen osaksi suomalaista palvelujärjestelmää, jossa tuottajat ja tilaajat ovat toistaiseksi olleet avainasemassa. Palveluseteli vahvistaa palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyyttä sallimalla asiakkaan tai potilaan tehdä omia valintojaan palvelujen tuottajasta. Suomen Yrittäjien vuoden 2021 palveluseteliselvityksen mukaan vain 1,5 prosenttia sote-menoista tulee palvelusetelipalveluista. Tämä on pieni määrä sote-sektorin 22,5 miljardin euron vuosipotista!

Palvelusetelillä halutaan tehostaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa, lisätä julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä, purkaa hoitojonoja sekä lisätä asiakkaiden valinnanvapautta ja kuntien välistä yhteistyötä. Käytännössä palvelusetelillä tavoitellaan sekä julkisen että markkinaperusteisen tuotantojärjestelmän etuja. Periaatteessa palvelusetelillä pitäisi olla mahdollisuudet laajentua merkittäväksi palvelutuotantotavaksi.

Sote-palveluissamme on totuttu siihen, että asiantuntijat sanelevat palveluiden käyttäjille, mikä hänelle on parasta. Osassa sote-palveluissa tämä voi hyvinkin olla näin, mutta ei kaikissa. Esimerkiksi vanhusten asumispalveluissa, päivätoiminnassa ja kotipalveluissa palvelusetelit toimivat usein asiakkaan näkökulmasta hyvin. Haasteita palveluseteleiden käyttöön on lähinnä asettanut niiden liian alhainen arvo.

Osa palvelusetelin käyttäjistä tarvitsee tukea ja apua palveluseteleiden käytössä. Usein näissä tilanteissa palvelusetelin käyttäjän tukena ja apuna on joku läheinen tai hän saa tukea palveluohjauksesta. Palveluohjauksessa asiantuntijoiden tehtävänä on arvioida palvelun käyttäjän tarpeet, päättää täyttääkö hän palvelunsaamisen kriteerit, tukea palvelun käyttäjiä tekemään päätöksiä sekä koordinoida erilaisia ennalta määriteltyjä ”palvelupaketteja” palvelun käyttäjän puolesta. Iso osa palvelusetelin käyttäjistä on oman elämänsä asiantuntijoita, he osaavat aktiivisesti ilmaista omat tarpeensa ja toiveensa ja toimivat yhteistyökumppanina ammattihenkilölle palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tarkoitus on kysyä palvelun käyttäjiltä itseltään mitä he tarvitsevat ja ottaa heidät mukaan palveluiden suunnitteluun tasa-arvoisina kumppaneina.

Palveluseteleillä on monta ulottuvuutta: ne asettavat palvelun käyttäjän keskiöön, ne mahdollistavat palveluiden järjestämisen ja tuottamisen. Monille järjestäjille ne ovat olleet myös keino saada aikaan säästöjä. Palveluseteleiden ansiosta markkinat ja palvelut monipuolistuvat ja tuovat sitä kautta arvoa koko palvelujärjestelmäämme. Ostopalveluissa asiakkaat eivät lähtökohtaisesti valitse palveluntuottajaa. Palvelusetelijärjestelmä tarjoaa siten lisäelementin hyvinvointialueiden ja Helsingin hankintastrategioihin. Palveluseteli tuo kustannuksiin läpinäkyvyyttä, koska palvelusetelijärjestelmään siirtyminen edellyttää tietoa hyvinvointialueen oman tuotannon yksikkökustannuksista.

Palveluseteleiden avulla voidaan mahdollistaa hyvinvointialueiden asukkaille paljon enemmän valinnanvapautta, itsemääräämisoikeutta (palveluiden valinta ja hallinta) ja osallisuutta! Valinnanmahdollisuuksien laajentaminen lisää usein palvelun käyttäjien itsenäisyyttä ja hyvinvointia, sosiaalipalvelumarkkinoiden monipuolisuutta sekä säästää rahaa.

Jotta emme nyt hukkaa tätä sote-uudistusta, tehdään muutos! Laitetaan palvelun käyttäjä keskiöön niissä palveluissa, missä se on tarkoituksenmukaista. Käytetään mahdollisimman paljon palveluseteleitä. Tiedotetaan palveluseteleistä niin hyvinvointialueiden asukkaille kuin palveluntuottajille, asetetaan niiden arvot kohdilleen ja laajennetaan palveluseteleillä tuotettavien palveluiden valikoimaa.

Kirjoittaja Anne Kangas on toimitusjohtaja ja yrittäjä Hoitokoti Päiväkumpu -yrityksessä. Hän toimii myös Yrittäjien Sote-johtoryhmän varapuheenjohtajana.

Anne Kangas.
Anne Kangas