YEL-uudistuksen h-hetki lähestyy

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tiiviisti yrittäjien eläkelain (YEL) uudistusta. Ehdotusta odotetaan hallituksen huhtikuiseen kehysriiheen mennessä.

Tehtävä ei ole helppo. Yrittäjillä on suuria – myös epärealistisia – odotuksia uudistukselta. Lisäksi julkisen talouden heikko tilanne vähentää reformin liikkumatilaa. Uudistus pitäisi tehdä julkisen talouden ongelmien vuoksi niin, ettei se lisäisi olennaisesti veronmaksajien osuutta yrittäjäeläkkeistä.

Tänä vuonna valtion budjetista rahoitetaan YEL-yrittäjäeläkkeitä yli puoli miljardia euroa. Maatalousyrittäjien eläkejärjestelmän MyEL:n alijäämä on vielä suurempi.

Lisäksi pitäisi löytää malli, joka huomioi yrittäjäkunnan suuret erot. Ei ole helppoa rakentaa eläkejärjestelmää, joka toimii yhdenvertaisesti eri yhtiömuodoissa sekä niin yksinyrittäjällä kuin satoja työllistävällä työnantajalla.

Yrittäjät tehnyt oman ehdotuksensa

Yrittäjät on tehnyt tiivistä yhteistyötä hallituksen kanssa uudistuksen valmistelussa. Olemme tehneet oman ehdotuksemme mallista, joka huomioi yrittäjäkunnan erilaisuuden, kannustaa yrittäjyyteen sekä lisää yrittäjän vapautta ja vastuuta.

Yrittäjien malli laittaa silppuriin eläkeyhtiöiden työtulolaskurin, joka on antanut yrittäjille liian usein mielivaltaisia ja ylisuuria työtuloehdotuksia.

Mallimme lähtee siitä, että YEL-maksu perustuu edelleen työtuloon, joka on kokonaisarvio yrittäjän työpanoksen arvosta. Tämä huomioi ongelmistaan huolimatta eri vaihtoehdoista parhaiten yrittäjyyden kirjon ja erilaiset yhtiömuodot.

Haluamme vahvistaa yrittäjän näkemyksen merkitystä ja sitä, että yrittäjällä on riittävästi liikkumatilaa työtulonsa määrittämiseen. Esityksessämme huomioidaan myös yrittäjän itselleen maksama palkka ja yritystoiminnastaan saamat ansiot osana työpanoksen arvon ja työtulon määrittämistä.

Yrittäjien malli lähtee siitä tosiasiasta, että sama kenkä ei sovi kaikille. Uskomme, että se vahvistaisi yrittäjien luottamusta YEL-järjestelmään, mikä näkyy myös YEL-työtulon kehityksessä.

YEL herättää suuria intohimoja. Siitä kertoo mm. se, että YEL-kansalaisaloite keräsi nopeasti 50000 allekirjoittajaa. Moni laittoi nimensä aloitteeseen toivossa, että maksut alenisivat.

Aloitteessa luonnosteltu malli alentaisi eläkemaksua noin joka neljännellä yrittäjällä, ilmenee selvitysmies Jukka Rantalan raportissa julkaistuista ETK:n laskelmista. Valtaosalla YEL-vakuutetuista siirtymä todellisten tulojen malliin nostaisi maksuja ja toki parantaisi yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvaa.

Eläkejärjestelmää pitää tehostaa

Eläkkeet ovat nousseet yhä vahvemmin esille myös, kun etsitään keinoja sopeuttaa Suomen julkisen talouden menoja tuloihin. Se on paikallaan.

On kuitenkin tärkeää, että ennen eläkeleikkauksia tehostetaan itse eläkejärjestelmää. Muu olisi kohtuutonta.

Eläkejärjestelmämme on mainettaan parempi mutta sen tehokkuudessa on parantamisen varaa. Arvioin, että siitä on saatavilla vuositasolla ainakin 100–200 miljoonan euron säästöt ilman, että yhdenkään nykyisen tai tulevan eläkeläisen eläke pienenee tai palvelu juuri heikkenee.

Vuosikymmenien aikana potentiaalinen säästö on miljardeja. Eläkejärjestelmän pitäisi olla lähes ikuinen, joten sen tehokkuus on ratkaisevan tärkeää.

Miten tehoja voisi lisätä?

Meillä on neljä eläkeyhtiötä ja joukko säätiöitä, Kuntien eläkevakuutus, Valtion eläkerahasto, Kansaneläkelaitos, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, Eläketurvakeskus ja etujärjestöjä, kuten Työeläkevakuuttajat Tela ja Finanssiala.

Ne toimivat palkansaajilta, yrityksiltä ja veronmaksajilta kerätyillä varoilla. Iso osa toiminnasta rahoitetaan eläkemaksuilla. Siksi tehokas eläkejärjestelmä on ennen muuta palkan- ja eläkkeensaajan mutta myös yritysten, yrittäjien ja veronmaksajien etu.

Pelkästään työeläkeyhtiöiden kokonaiskäyttökulut ovat yli puoli miljardia vuodessa. Yhtiörakenteen tiivistäminen voisi tuoda ainakin sadan miljoonan euron säästöt vuodessa.

Kysyin kerran eräältä eläkejohtajalta, voisiko hänen yhtiönsä hoitaa kaikki suomalaisten työeläkkeet. Ilman vaikeuksia, hän vastasi.

Valtion pitäisi toimia

Eläkeyhtiöt ovat keskinäisiä yhtiöitä, joten niiden omistajien pitäisi toimia. Valitettavasti siitä ei ole merkkejä, mikä voi johtua yhtiömuodosta. Keskinäisessä yhtiössä omistajan ääni ei juuri kuulu. Siksi valtion pitäisi tehdä osansa.

Valtio voi tehostaa järjestelmää eri tavoilla. Se voisi keskittää yrittäjäeläkkeet yhteen eläkelaitokseen, mikä patistaisi yksityiset eläkeyhtiöt tehostamaan omaa toimintaansa.

Esimerkiksi yrittäjien eläkemaksuista menee vuodessa noin 60 miljoonaa euroa YEL-järjestelmän toimeenpanoon. Se ei ole vähän.

Luonteva yrittäjäeläketoimija olisi Mela, josta voisi tehdä yrittäjäeläkkeitä hoitavan eläkelaitoksen. Melalle on tehtävä joka tapauksessa jotain maatalousyrittäjien määrän vähetessä. Asian selvityksestä on kirjaus hallitusohjelmassa, mutta se ei ole edennyt. Toivottavasti selvitys pian käynnistyy.

Samalla on perusteltua pohtia, tarvitaanko yrittäjille useita eläkejärjestelmiä, jotka kohtelevat eri alojen yrittäjiä eri tavoin. Maataloudessa pienempi eläkemaksu tuo isomman eläkekertymän.

Kun eläkkeistä keskustellaan, eläkejärjestelmä ei saa olla pyhä lehmä, johon ei saa koskea.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.