Yksinyrittäjyys verkostoissa kiinnostaa suomalaisia

2000-luvun suuri työelämän muutos Suomessa etätyön ja tekoälyn ohessa on kiistatta yksinyrittäjyyden kasvu. Yhä useampi valitsee yrittäjyyden palkkatyön sijaan. Yksinyrittäjäkään ei ole yksin: verkostot ovat ilmiön selkäranka.

Vuosituhannen alussa Suomessa oli 120 000 yksinyrittäjää. Nyt heitä on 180 000 – lähes 72 % kaikista yrittäjistä. Kasvu on ollut 60 000 yrittäjää kahdessa vuosikymmenessä, samaan aikaan työnantajayrittäjien määrä on laskenut. Yksinyrittäjien osuus työllisistä on Suomessa Pohjoismaiden korkein: 13,4 %, kun Ruotsissa vastaava luku on 9,9 % ja Norjassa 6,5 %. Yksinyrittäjien määrä saavutti tähänastisen huippunsa vuonna 2020, jolloin meillä oli 240 000 yksinyrittäjää.

Miksi yksinyrittäjyys kiinnostaa? Taustalla ovat digitalisaatio, alustatalous ja työn pirstaloituminen. Yhä useampi haluaa hallita omaa työtään ja aikaa. Yksinyrittäjyys houkuttelee erityisesti asiantuntijoita ja luovan alan tekijöitä, joille vapaus ja joustavuus ovat erityisen tärkeitä. Joskus yksinyrittäjyys toki on pakotettu valinta. Yksinyrittäjyyden näkeminen vaiheena, josta halutaan hypätä työnantajiksi tai valita joku muu ura, voi kuitenkin johtaa harhaan ja vääriin politiikkatoimenpiteisiin. Yksinyrittäjyyden ydintä ei täysin vielä ymmärretä päätöksenteossa.

Vaikka nimi viittaa yksin tekemiseen, yksinyrittäjä ei menesty yksin. Verkostot ovat elintärkeitä: ne tuovat asiakkaita, kumppaneita ja vertaistukea. Suomen Yrittäjien kyselyssä vain 15 % yksinyrittäjistä kertoi toimivansa täysin ilman verkostoa. Yhteistyö näkyy konkreettisesti: yhteiset projektit, alihankintaketjut ja coworking-tilat luovat ekosysteemin, jossa yksinyrittäjä voi kasvaa. Verkostoituminen on myös kasvun keino. Yksinyrittäjät nimeävät tärkeimmiksi kasvustrategioiksi uusien tuotteiden lanseerauksen ja kumppanuudet. Verkostot ovat paitsi sosiaalista tukea, myös liiketoiminnan moottori.

Yksinyrittäjyys ei ole riskitöntä. Tulotaso on usein matalampi kuin palkkatyössä, ja epäonnistumisen pelko on Suomessa korkea – 49 % suomalaisista pelkää epäonnistumista yrittäjänä, useampi kuin missään muussa Pohjoismaassa.

Tulevaisuus haastaa rakenteet: sosiaaliturva, eläkejärjestelmä ja työterveyshuolto on sovitettava uuteen todellisuuteen. Mutta samalla yksinyrittäjyys avaa ovia innovaatioille ja joustaville urille. Se on osa työelämän monimuotoisuutta – ja pysyy.

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Kolumni on julkaistu myös Keskisuomalaisessa 17.11.2025.