Yrityskauppojen tilastot näyttävät trendit, mutta mitä kaikkea jää piiloon?

Omistajanvaihdokset ovat oleellinen osa yritystoiminnan kiertokulkua. Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset muokkaavat Suomen yrityskenttää, ja samalla niistä käydään yhä aktiivisempaa julkista keskustelua.

Tilastokeskus julkaisi lokakuun lopulla tuoretta tilastotietoa suomalaisissa yrityksissä tehdyistä yrityskaupoista: vuonna 2024 osakekaupalla tehtyjä yrityskauppoja tehtiin ennakollisten tietojen mukaan 3033 kpl, sukupolvenvaihdoksia tehtiin vuotta aikaisemmin n. 529 kpl sekä liiketoimintakauppoja vuonna 2024 467 kpl. Liiketoimintakauppojen tilastoinnissa on pystytty huomioimaan vain ne yritykset, joissa on kaupan yhteydessä siirtynyt vähintään viisi henkilöstön jäsentä.

Kun Tilastokeskus julkaisee tuoreita lukuja yrityskaupoista, moni haluaa tietää mitä luvut kertovat – ja toisaalta, mitä ne eivät kerro?

Tässä blogissa pureudun erityisesti jälkimmäiseen.

Kaikki yrityskaupat eivät näy tilastoissa, mikä vääristää kokonaiskuvaa

Tilastokeskuksen tuottamat tilastot tehdyistä yrityskaupoista ovat elintärkeitä toimijoille, joiden tavoitteena on edistää onnistuneita omistajanvaihdoksia Suomessa. Esimerkiksi valtakunnallisessa Omistajanvaihdosfoorumissa hyödynnämme tätä tietoa kehittäessämme palveluita, työkaluja ja neuvontamalleja, jotka auttavat yrittäjiä valmistautumaan yrityksen myyntiin tai jatkajan etsimiseen.

Samaan aikaan on tärkeää tunnistaa, että myös Tilastokeskuksen kokeellisessa tilastossa on selkeitä rajauksia. Esimerkiksi liiketoimintakauppoja, joissa ei siirry työntekijöitä tai siirtyviä työntekijöitä on alle viisi, ei ole pystytty tilastoimaan lainkaan.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Suomessa suurin osa yrityksistä on mikroyrityksiä, joissa on yksi tai muutama työntekijä – usein pelkkä yrittäjä itse. Kun tällaisessa yrityksessä tehdään liiketoimintakauppa, siirtyvien työntekijöiden määrä jää useimmiten alle viiden. Tämä tarkoittaa, että valtava määrä pieniä (arvioiden mukaan virallisiin tilastoihin nähden moninkertainen määrä), arjen kannalta merkittäviä yrityskauppoja ei näy tilastoissa lainkaan.

Käytännön seurauksena on, että tilasto korostaa keskimääräistä suurempia yrityskauppoja ja antaa kokonaiskuvasta isomman mittakaavan kuin käytännön kenttä. Tämä voi hämärtää käsitystä siitä, kuinka yleisiä yrityskaupat oikeasti ovat pienyrityksissä – eli juuri siellä, missä suurin osa yrittäjistä toimii.

Pienyrityksessäkin löytyy usein myytävää esimerkiksi liiketoiminnan, yksittäisten sopimusten, kaluston tai asiakkuuksien muodossa. Monen pienyrittäjän elämäntyön myynti tapahtuukin tavalla, joka ei päädy yhteenkään kansalliseen tilastoon.

Tilasto ei kerro motiiveja, mutta yrittäjän on hyvä tuntea ne

Tilasto kertoo, kuinka monta kauppaa tehdään, mutta ei sitä, miksi. Yrittäjän kannalta motiivit ovat usein tärkeämpiä kuin lukumäärät.

Yleisimmät syyt yrityskauppoihin, joita tilasto ei paljasta:

• ikääntyvien yrittäjien eläköityminen
• halu keventää vastuuta
• toimialan rakennemuutos
• kasvun hakeminen ostojen kautta
• tarve löytää jatkaja yritykselle
• riskien hajauttaminen
• perheen sisäiset ratkaisut

Kun yrittäjä ymmärtää motiiveja, hän voi paremmin arvioida omaa tilannettaan: onko juuri nyt hyvä aika ostaa, myydä, vai kehittää yritystä tulevaa omistajanvaihdosta varten?

Tilastojen rajaus voi johtaa siihen, että yrittäjä aliarvioi oman yrityksensä markkina-arvon

Kun pienet liiketoimintakaupat jäävät tilastojen ulkopuolelle, syntyy helposti harhakäsitys, että yrityksen myynti on vain “isojen yritysten peliä”. Todellisuudessa kuitenkin pienet yritykset vaihtavat omistajaa koko ajan ja ostajiakin usein löytyy, kun yritys on myyntikunnossa ja rohjetaan kertoa suunnitelmista ääneen.

Moni yrittäjä voikin yllättyä positiivisesti, kun huomaa, että hänen yrityksellään on arvoa ja myytävää löytyy – tilasto vain ei ehkä viittaa siihen.

Mitä yrittäjän kannattaa ajatella tilastoja lukiessaan?

1. Tilastot auttavat hahmottamaan suuntaa, mutta eivät kerro koko markkinaa.

2. Pienten yritysten kauppoja on enemmän kuin tilastoissa. Jos olet pienyrittäjä, markkina on todennäköisesti vilkkaampi kuin luvut antavat ymmärtää.

3. Jokainen yrityskauppa on yksilöllinen. Arvon määräytyminen on monen asian summa.

4. Valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa. Tilastojen valossa osa jatkajan löytymisestä on kiinni sattumasta – mutta valmistautuminen ei ole.

5. Yrittäjän kannattaa kysyä itseltään: missä roolissa haluan olla seuraavan 5 vuoden kuluttua?