Yritysvastuun sääntelyyn merkittäviä muutoksia – vaikutukset valuvat myös pk-yrityksiin

Kestävyysraportointi pakolliseksi tai vapaaehtoiseksi yrityksen koon perusteella

Omnibus I -muutoksen myötä kestävyysraportointivelvoite tulee jatkossa olemaan ainoastaan yrityksillä, joiden työntekijämäärä ylittää 1000 työntekijää ja liikevaihto ylittää 450 miljoonaa euroa. Muille yrityksille, kuten pk-yrityksille, kestävyysraportointi on vapaaehtoista.

Kestävyysraportointidirektiivi asettaa toisin sanoen yritykset kahteen luokkaan: niihin, joilta vuosittaista kestävyysraportointia vaaditaan ja niihin, joille kestävyydestä raportointi on vapaaehtoista.

• Pakollisen kestävyysraportoinnin piiriin kuuluvat yritykset ovat velvoitettuja raportoimaan kestävyydestä vuosittain osana toimintakertomustaan ja noudattamaan ns. ESRS-raportointistandardeja.
• Vapaaehtoisesti raportoivat yritykset voivat sen sijaan vapaasti valita, noudattavatko ESRS-standardeja, vapaaehtoiseen raportointiin tarkoitettuja VSME-standardeja tai jotain muuta raportointiviitekehyksiä. Vapaaehtoisesti raportoivat yritykset voivat myös raportoida vastuullisuudestaan vapaamuotoisesti tai olla kokonaan raportoimatta.
• Kestävyysraportti terminä tullaan oletettavasti määrittelemään käsittämään ainoastaan ESRS-standardien mukaisesti toimintakertomuksen yhteydessä annettavan vuosittaisen (lain velvoittaman tai vapaaehtoisen) raportoinnin.

Konkreettisimmin muutokset vaikuttavat yrityksiin, jotka ovat jo aloittaneet ESRS-standardien mukaisen raportoinnin tai standardien mukaisten raportointijärjestelmien ja organisaatiokyvykkyyksien kehittämisen aiemmin voimassa olleen sääntelyn perusteella. Mikäli tällaisen yrityksen työntekijämäärä ei ylitä 1000 työntekijää tai liikevaihto ei ylitä 450 miljoonan euron raja-arvoa, yrityksellä on vastaisuudessa mahdollisuus päättää itse, laatiiko yritys ESRS-standardien mukaisen kestävyysraportin vai ei. Muutosten voimaantulo edellyttää vielä kansallisia lainsäädäntötoimia.

Vapaaehtoisesti raportoivien yritysten on päätöksiä tehdessään hyvä punnita raportoinnin hyötyjä vastuullisuuden kehittämisen kannalta. Lisäksi on tärkeää olla tietoinen yritykselle keskeisten sidosryhmien – kuten esimerkiksi asiakkaiden ja rahoittajien – odotuksista.

Yritysvastuudirektiivi velvoittaa suoraan suuryrityksiä

Yritysvastuudirektiivissä säädetään uudesta ns. asianmukaisen huolellisuuden velvoitteesta (due diligence). Asianmukainen huolellisuus tulee velvoittamaan direktiivin piiriin kuuluvia yrityksiä kehittämään toimintamallejaan, joilla ne hallitsevat kestävyysvaikutuksia ja -riskejä omassa toimitusketjussaan. Velvoitteet astuvat voimaan 26.7.2029.

Huolellisuusvelvoite koskee suoraan ainoastaan yrityksiä, joilla on enemmän kuin 5.000 työntekijää ja joiden vuotuinen liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa. Due diligence -velvoite tulee siis koskemaan huomattavasti pienempää joukkoa yrityksiä kuin kestävyysraportointi. Suomalaisista yrityksistä velvoitteen piiriin kuuluu arviolta 30–40 suuryritystä. On tosin huomattava, että Suomessa tai suomalaisen yrityksen asiakkaana voi toimia ulkomaalaisia velvoitteen piiriin kuuluvia suuryrityksiä.

Vaikutuksia myös pk-yrityksiin

Yritysvastuudirektiivin piiriin kuuluville suuryrityksille direktiivin vaikutukset ovat selkeimmät. Asianmukainen huolellisuus edellyttää kyseisiltä suuryrityksiltä toimintamalleja, joilla arvioida oman toimitusketjun kestävyysvaikutuksia sekä hallita tunnistettuja riskejä ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Monet suuryritykset ovat voineet jo ennen säädettyä direktiiviä noudattaa vapaaehtoisesti asianmukaisen huolellisuuden edellyttämiä toimintatapoja. Suuryritysten toimitusketjussa toimiville yrityksille tämä on voinut näkyä kestävyysriskejä koskevina tietopyyntöinä, sopimusehtoina ja auditointeina.

Vaikka yritysvastuudirektiivi ei itsessään aseta pk-yrityksille uusia velvoitteita, myös pk-yritysten on syytä olla valppaana.

Konkreettiset muutokset riippuvat siten kunkin yrityksen lähtötilanteesta. Komissio antaa velvoitetuille yrityksille tarkempaa ohjeistusta – mukaan lukien toimitusketjuissa sovellettavat malliehdot – heinäkuuhun 2027 mennessä.

Nyt säädettävillä uusilla velvoitteilla ja niiden edellyttämillä kehitystoimilla voi olla näkyviä ja tuntuvia vaikutuksia toimitusketjussa toimiviin yrityksiin jo ennen direktiivin voimaantuloa. Muutokset voivat ilmetä esimerkiksi asiakasyritysten ilmasto-, ympäristö- tai ihmisoikeusvaikutuksia koskevissa hankintojen kriteereissä, kilpailutusten ehdoissa ja sopimusten liite-ehdoissa eli ns. supplier code of conducteissa.

Vaikka yritysvastuudirektiivi ei itsessään aseta pk-yrityksille uusia velvoitteita, myös pk-yritysten on syytä olla valppaana. Erityisesti suuryritysten kanssa samassa arvoketjussa toimivien pk-yritysten on hyvä olla selvillä, mitä mahdollisia muutoksia asiakkaiden toimittajavaatimuksiin ja toimitusketjua koskeviin toimintamalleihin on tulossa tai suunnitteilla.